sunnuntai 16. syyskuuta 2018

"Ei meille kuitenkaan tule ikinä vauvaa"

Viime päivät ovat olleet todella vaikeita ja ahdistavia. Viime yönäkin tuli herättyä kolmen maissa ja valvottua reilu kaksi tuntia itkua välillä tihrustaen. Päässä on niin vahvasti ajatus, että ei meille kuitenkaan tule ikinä sitä vauvaa.

Niin, tuntuu vain, että kunhan tässä nyt huvin ja tavan vuoksi yritetään, mutta ei tämä tule ikinä johtamaan siihen haluttuun loppu tulokseen. Olen jostain syystä nyt päähäni saanut vahvasti ajatuksen, että meille ei sitä ihmettä suoda. En tiedä onko tämä jotain itsensä suojelua ja valmistelua siihen, jos matka raskauteen ja vauvan saamiseen pitkittyy. Tai siihen, jos sitä vauvaa ei ikinä saisikaan. On aika raskaita ajatuksia ja tunteita nyt mukana kannettavaksi kaiken muun stressin ja kiireen keskellä. Suoraan sanottuna olen todella väsynyt. Väsynyt tuntemaan näitä negatiivisia tunteita ja ajattelemaan vain pahinta lopputulemaa.

Ajattelinkin nyt tarttua tähän ja yrittää tehdä asialle jotain. Kauaa ei mieli jaksa pyöriä mustissa vesissä tai sinne saattaa upota pidemmäksikin aikaa. Ja ihminen tarvitsee unelmia ja haaveilua. On pakko taas rikkoa negatiivisia ajatusmalleja ja suunnata ajatuksia positiivisempaan suuntaan oman mielenterveyden kannalta. Sitä kun ei voi etukäteen tietää, että miten tämä polku tästä eteenpäin etenee, niin miksi murehdin koko ajan pahinta mahdollista lopputulosta? En hyödy siitä loppujen lopuksi mitään, että stressaan päivät, illat ja yöt kaikkia mahdollisia asioita missä voi mennä vikaan tämän raskautumisen suhteen. Ajattelinkin nyt alkaa taas aktiivisemmin harjoittamaan midfullnesia. Teen tietoisen läsnäolon harjoituksia puhelimen sovelluksen avulla, kuuntelen musiikkia tai väritän aikuisten värityskirjaa. Yritän myös tunnistaa nopeammin haitalliset ajatusmallit, jotka kiertää päässäni ja pysäyttää ne alkuunsa. Varasin huomiseksi tunnin hieronnan. Yritän myös taas uskaltaa haaveilla. Haaveilla siitä omasta pienestä vauvasta ja elämästä hänen kanssaan.






Käsillä oleva ovulaatiokin on varmaan omalta osaltaan nostanut stressitasoja ja huolia tässä kierrossa raskautumisen suhteen. Kovasti tuli pohdittua, että meneehän nyt ajoitukset seksin kanssa oikein ja tuleekohan se ovulaatio vai ei. Ovulaatiotestit ovat aiheuttaneet epäselvyyttä. Yleensä testit pomppaavat haaleasta suoraan selkeään positiiviseen ja testit pysyvät kaksi päivää positiivisena ja sitten viiva haalenee. Tein nyt vielä kahta eri merkkiä testejä, että varmasti saan selkeän tuloksen. Eilen sain molemman merkkisiin testeihin (OneStep ja Pregcheck) sellaisen ihan melkein plussan. Yleensä viivat ovat tasavahvat, eikä asiasta jää epäselvyyttä. Testiviiva oli kuitenkin vielä jonkin verran kontrolliviivaa haaleampi. Tänään viivat ovat jo selkeästi haalistuneet. Eli olikohan se nyt sitten ovisplussa vai ei? Oireiden perusteella täällä kyllä ovuloidaan; ovulaatiolimoja on ollut, vasemmalle puolelle alavatsaa jomottelee kovasti ja rinnat ovat arat. Pakko tämän tiedon mukaan nyt vaan ajatella, että eilen oli lh-piikki ja ovulaatio on todennäköisesti tänään. Stressasin muuten myös sitä, että vaikuttaako tällä hetkellä kokemani stressi haitallisesti ovulaatioon. Todella hyvin siis menee!




Kuva vielä eilis iltaisista ovistesteistä kp16. Yllä OneStep ja alla Pregcheck. Mielipiteitä voiko tuon laskea nyt plussaksi näillä tiedoilla? Ja voiko lh-tasojen ylhäällä pysyminen vaihdella samalla ihmisellä, yleensä kun testit ovat tasavahvoja viivoja näyttäneet sen pari päivää ja tänään oli jo haaleammat viivat?


2 kommenttia:

  1. Kyllä tulkitsisin tuon jo positiiviseksi, ainakin omalla kohdallani niin tekisin. Suosittelen edelleen lämpimästi sitä Clearbluen digitaalitestiä. Huomaan, että se on hieman vähentänyt mun stressiä, kun tulos on niin yksiselitteinen.
    Jännä juttu on ollut, että pysyvän hymynaaman saatuani, ei onestepit ole kuitenkaan mielestäni olleet vielä positiivisia. Tässä kierrossa pysyvä hymynaama tuli kp 13 ja vasta kp 15 onestepin testin olisin tulkinnut positiiviseksi. Aloinkin epäilemään, et olisinko tulkinnut ovulaation ajankohdan aikaisemmin väärin tikkujen perusteella. Oli kyllä joka sentin arvoinen tuo Clearblue :)

    Ymmärrän täysin tuon ajatuksesi, että mitä jos vauvaa ei koskaan tulisi. Se vain tuntuu välillä liian täydelliseltä ajatukselta, että ei voi uskoa, että sellainen onni kohtaisi joskus. Mutta miksi ei kohtaisi. Teilläkin on kuitenkin raskautuminen onnistunut, mistä ainakin meillä sanottiin lääkärissä, että se on hyvä merkki. Täytyy vain jaksaa uskoa, vaikka ei se helppoa olekaan. Voimia sinne <3 Kyllä meidät jossain vaiheessa vielä palkitaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ohoh, no on vaihtelua kyllä paljon noissa, kun kaksi päivää myöhemmin vasta näytti liuskat plussaa! :o joo kyllä se yksiselitteinen tulos olisi kivempi, kun pähkäillä noita helkkarin viivoja :D täytyy nyt alkaa kyllä oikeasti harkitsemaan sen digin tilaamista..! Mutta joo, tulkitsen kanssa nyt nuo tikut positiiviseksi tulokseksi, sillä ovis oireetkin ovat vähentyneet. Apua, nyt sit piinaillaan taas! Niinpä, totta puhut! Meilläkin gyne sanoi, että kun on kerran raskautunut niin on hyvät mahdollisuudet uuteen raskauteen. Niin on se vähän hölmöä olla uskomatta ammattilaista :D voimia myös sinne <3 kyllä mekin se onni saadaan, vaikka se välillä on vaikeaa uskoakin <3 ja kyllä tuolla sisimmässä se usko ja toivo siitä vauvasta on olemassa vahvana, eihän tälläistä millään muuten jaksaisi!

      Poista