tag:blogger.com,1999:blog-1699387960657526367.post3246503772596940736..comments2023-05-21T15:03:39.246+03:00Comments on Usvassa: KatkeruusUsvanhttp://www.blogger.com/profile/11123580553916172266noreply@blogger.comBlogger4125tag:blogger.com,1999:blog-1699387960657526367.post-18697636099790527872018-08-08T18:28:54.475+03:002018-08-08T18:28:54.475+03:00Kiitos kommentista ja kiva, että olet eksynyt blog...Kiitos kommentista ja kiva, että olet eksynyt blogiini! :) <br /><br />Hyvä, että olet saanut vertaistukea muilta ihmisiltä ja muut ovat uskaltautuneet avautua sinulle omista kokemuksistaan. Kiva kuulla myös näitä tarinoita, että kaikki on keskenmenon jälkeen sujunutkin seuraavassa raskaudessa hyvin - ja tässähän tulikin kaksi onnistunutta tarinaa, sinun ja äitisi :) antaa toivoa omaan tilanteeseen! <br /><br />Keskenmeno kyllä jättää omat jälkensä. Omastani on vasta vähän aikaa, mutta voin silti kuvitella, että pidemmän ajan päästä edelleen keskenmeno aiheuttaa tiettyjä tunteita! Ja pystyn eläytymään tuohon kokemaasi, ettei keskenmenneestä raskaudesta ole hyväksyttävää puhua, vaikka olisikin jotain sanottavaa keskusteluun sen tiimoilta. Minullakin olisi välillä keskusteluihin annettavaa vaikka alkuraskauden kamalasta pahoinvoinnista ja siitä selviämisestä, mutta eihän niistä voi rennosti puhua, kun raskaus ei edennytkään sen pidemmälle ja joutuisi sitä selittelemään.Usvanhttps://www.blogger.com/profile/11123580553916172266noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1699387960657526367.post-50081614493144506702018-08-08T16:36:59.568+03:002018-08-08T16:36:59.568+03:00Mulla on sama tilanne, ettei kukaan kaverini ole k...Mulla on sama tilanne, ettei kukaan kaverini ole kokenut keskenmenoa (ainakaan tietääkseni). Päinvastoin moni kaverini on tullut vahingossa tai puolivahingossa raskaaksi, ja kaikki on mennyt hyvin. Keskenmeno ei kuitenkaan ollut mulle ihan vieras asia, koska äidilläni oli ollut keskenmeno ennen mua. Lisäksi jälkeenpäin moni vähemmän läheinen tuttavani on kertonut keskenmenoistaan tai puolisonsa keskenmenoista. Jokainen tarina on lohduttanut tosi paljon, joskin toki myös ahdistanut ja pelottanut. <br /><br />Mun toinen raskaus onnistui, ja lapsi täyttää kohta vuoden. Silti jostain kumman syystä tunnen edelleen katkeruutta niitä kohtaan, joiden raskaudet onnistuvat ensimmäisellä yrittämällä. En esim. pysty lukemaan tiettyjä blogeja ollenkaan raskausuutisen jälkeen. Menen myös jotenkin lukkoon, kun joku puhuu useista onnistuneista raskauksistaan vaikka työpaikan kahvipöydässä, koska mulle on sosiaalisesti hyväksyttävää puhua vain yhdestä raskausajasta, vaikka tosiasiassa niitä on ollut kaksi. Keskenmenosta mainitsiminen tuntuu aina vähän kuin ”kaapista tulemiselta”. Ehkä siitä on joskus helpompi puhua ihan neutraaliinkin sävyyn.Anonymoushttps://www.blogger.com/profile/00471724011321145008noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1699387960657526367.post-46149646115911889992018-08-02T21:26:01.699+03:002018-08-02T21:26:01.699+03:00Kiitos paljon kommentista ja tsemppauksista <3
...Kiitos paljon kommentista ja tsemppauksista <3<br /><br />Kiva kuulla, että muillakin tosiaan on näitä samoja ajatuksia/tunteita, eikä ihan yksin ole näiden kanssa. Se myös "normalisoi" näitä omia tuntemuksia, kun tietää että muutkin käy näitä läpi. Toivottavasti me saadaan pian olla siinä vauvauutisia kertovassa asemassa! Varmasti kyllä keskenmeno jättää varmaan loppuelämäksi jälkensä ja olen jo valmiiksi miettinyt, että oon varmaan seuraavassa raskaudessa (toivottavasti sellainen vielä joskus tulee) niin ihan paniikissa keskenmenosta. Usvanhttps://www.blogger.com/profile/11123580553916172266noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1699387960657526367.post-63243219068459583382018-08-01T07:35:43.233+03:002018-08-01T07:35:43.233+03:00Samaistuin kyllä tähän sinun kirjoitukseen. Monet ...Samaistuin kyllä tähän sinun kirjoitukseen. Monet ajatukset ovat tosi tuttuja ja lähellä. Mulla on sama juttu, että kukaan ystävistäni ei ole kokenut keskenmenoa ja kukaan ei oikein ymmärrä, kuinka kamalalta se tuntuu. Saati minkälaiset pelot se aiheuttaa pitkän aikaan.<br /><br />Toi "vauvauutiset" viestillä olisi mielestäni paljon mukavampi tapa ilmoittaa uutisista. Harmi vain, kun tuntuu, että ihmiset haluavat ne kasvotusten pamauttaa. Kaksi kertaa tänä vuonna olen ollut todella vaikeassa<br />tilanteessa, jossa vauvauutiset on läväytetty päin naamaa. Siinä on kiva yrittää pitää itsensä koossa, kun sisällä kuplii ja vielä pitäisi muistaa onnitella lämpimästi. Näiden kohtaamisten jälkeen päivä päättyy aina kotona itkemiseen "miksi ei minä". Samaistuin siis todella tähän :D<br /><br />Kyllä nuo pienet vaatteet vielä käyttöön tulevat <3 yritetään jaksaaEmmahttps://www.blogger.com/profile/05022693967432258307noreply@blogger.com