Mistäs sitä alottaisikaan, niin paljon on kehityksessä tapahtunut viime aikoina. Meillä asustelee suurimmaksi osin hyvin tyytyväinen pojan alku, joka hymyilee ja naureskelee kovasti <3 Painoa löytyy jo 10,6kg ja pituutta 71,4cm. Hyvää vauhtia kasvanut siis :D Viiden kuukauden iässä poitsu alkoi kääntymään oikean kyljen kautta vatsalleen, hän osaa mennä kompassina ympäri lattialla ja peruuttaa. Yritystä on päästä eteenpäin, mutta vielä ei ole ryömiminen onnistunut. Kovasti nostelee itseään käsillään ja peppua ylös. Pari kertaa hän on kääntynyt selältä vatsalleen, mutta en ole nähnyt tätä tapahtumaa, sillä olen juuri silloin ollut käymässä toisessa huoneessa :D Hän viihtyy itsekseen lattialla leikkimässä jonkin aikaa, jaksaa katsella ja lueskella kirjaa yhdessä, tykkää loruttelusta, laulamisesta, hassuttelusta ja kylvyistä/suihkuista. Hän osaa myös päristellä, se taito oli yhdessä vaiheessa kova hitti. Hän osaa viedä ruokaa käsillä suuhun (äiti tosin arastelee vielä sormiruokailua..) ja juoda pillimukista. Ensimmäiset hampaat puhkesivat kolme päivää sitten! Etualahampaat tulivat nopeasti ja onneksi melko helposti suurempia oireita aiheuttamatta läpi.
Kuuden kuukauden kehitysvaihe näkyi meillä vahvasti (siinä tulee yleensä painajaisia, lapsi tajuaa, että vanhemmat voivat lähteä pois ym.) ja yöt muuttuivat sen johdosta melko hyvistä rikkonaisemmiksi ja poitsu heräili alkuyön itkeskelemään usein. Sitten lisäksi joulukuun puolivälissä alkoi melkein kahden viikon sairastelu, kun ensin iski flunssa ja heti perään laryngiitti. Jouduimme lääkärissäkin käydä arviossa ja hengittelemässä avaavaa lääkettä. Tämä huononsi öitä tietenkin entisestään. Nyt alkaa tilanne olla taas tasaisempi, mutta syöttöjä on edelleen yössä 3-4. Poitsu on osannut hienosti itsekseen aikaisemmin nukahtaa, mutta nyt joulukuun aikana sekin taito on ottanut takapakkia. Tänään aloimmekin treenaamaan uudelleen tuota itsekseen nukahtamista ja yöunille nukahtaminen meni suht hyvin! Josko tämä tästä taas. Täytyy alkaa noita yösyöttöjäkin koittaa vähentää, yhdessä vaiheessa niitä oli yhdestä kahteen, että josko siihen päästäisiin takaisin.
Aloimme maistattamaan kiinteitä reilu viiden kuukauden iässä täysimetyksen jälkeen. Alusta asti on maistunut ruoka hyvin ja uusia makuja on otettu nopealla tahdilla maisteluun. Tällä hetkellä menee 3-4 ateriaa päivässä ja imetykset tietenkin lisäksi. Imetys on tällä hetkellä ihanan helppoa, hälinässä poitsu ei vain oikein pysty keskittymään ja silloin siirrymme ruokailemaan rauhallisempaan paikkaan. Imetyshetket ovat ihania yhteisiä hetkiä ja toivon imetyksen jatkuvan ainakin yhden vuoden ikään.
Päivässä on nykyisin melko selkeä rytmi, herätys 6-7 aikaan ja yöunille 18-19 aikaan. Päivän aikana poitsu nukkuu kolmet päiväunet, joista keskimmäiset ovat yleensä pidemmät. Hereillä hän jaksaa olla kerrallaan 2-2,5h. Meillä oli pitkään päiväunet kovin huonoja, niin on ihanaa, kun nyt on yleensä nuo yhdet pidemmät päikkärit päivässä. Poitsu itsekkin jaksaa selvästi paremmin, kun saa levättyä kunnolla.
Itsestäni voisin mainita sen verran, että hepatoosi on vihdoin selätetty kokonaan! Loppuraskaudesta minulle siis iski raskaushepatoosi ja oireet jäivät päälle synnytyksen jälkeen. Oireilu loppui joskus 1-2 kuukauden kuluttua synnytyksestä, mutta arvot laskivat todella hitaasti. Nyt marraskuussa oli viimeisin kontrolli ja arvot olivat jo ihan normaalit! :) Olen myös saanut raskaudesta jääneitä kiloja pikkuhiljaa tippumaan, 4 kiloa on tällä hetkellä tiputettu ja noin 7 kiloa jäljellä. Tämä joulu on nyt vähän sotkenut kyllä ruokavaliotani, mutta uuden vuoden jälkeen on taas aika palata kuriin :D kiertokin muuten käynnistyi joulukuun alussa, aivan sekaisinhan tuo vielä on, olen kärsinyt kahdet kuukautiset nyt joulukuussa. Toivottavasti se tasottuisi pian. Positiivista on kyllä se, että synnytyksen jälkeen en ole kärsinyt ollenkaan menkkakivuista!! Aiemmin jouduin vetämään pari ekaa päivää maksimiannoksia buranaa.
Tämä vuosi on kyllä ollut elämäni paras <3 Suurin haaveeni toteutui, kuin saimme tuon ihanan pojan elämäämme. Välillä on raskasta, joskus tulee koettua kovaa turhautumista ja väsymys on välillä kamalaa. Mutta joka päivä muistan kiittää siitä, että olemme hänet saaneet <3 Enkä vaihtaisi tätä mistään hinnasta. Olen oppinut myös olemaan armollisempi itseäni kohtaan ja arvostamaan mahdollisuutta lepoon. Välillä olemmekin nukkuneet päiväunia poitsun kanssa yhdessä, vaikka kämppä olisi kamalassa kaaoksessa.
Olen nauttinut kovasti poitsun kanssa kotona olemisesta ja toivon, että pystyn mahdollisimman pitkään kotiäiti-elämää viettämään :D Koko ajan on enemmän alkanut olemaan myös ajatuksissa toisen raskauden yrittäminen, toivottavasti meille tulevaisuudessa suotaisiin toinenkin lapsi. Emme siis ole kuitenkaan vielä vähään aikaan aloittamassa yrittämistä. Itsellä olisi toiveissa, josko kesällä voisi jo mennä tulee jos on tullakseen meiningillä, mutta mies ei ollut vielä innostunut tästä aikataulusta. Toivoisin pientä ikäeroa ja olen varautunut siihen, että yritys saattaa viedä aikaa. Saa nähdä, millaiseen kompromissiin sitten jatkossa asiasta päästään... :) Jollain tapaa sitä raskautta, ihanaa raskausmasua, potkuja ja synnytystä jo kaipaa :D
Ihanaa uutta vuotta! ❤
