30.-37. raskausviikko

 Eli raskausviikot 29+0-36+6.

Oikeasti raskausviikot vaihtuvat tiistaisin, ensi tiistaina on 37+0 ja vauva on jo sitten täysiaikainen! Hurjaa!

Viikot ovat taas vilahtaneet kovaa vauhtia. Vointi on ollut kovin väsynyt ja nyt loppua kohden käy koko ajan olo raskaammaksi ja liikkuminen vaikeammaksi. Liitoskivut ovat tällä viikolla pahentuneet entisestään, vauva ilmeisesti painaa enemmän alemmas. Parhaani mukaan pyrin olemaan joka päivä liikkeellä ja tekemään vähän kehonhuoltoa. Jäin uudenvuoden jälkeen töistä pienelle lomalle ja loman aikana totesin, että en kyllä enää työkykyinen ole kaikkien oireiden kanssa. Töiden tekeminen oli jo pitkään tuntunut todella raskaalta ja vaikealta. Loman jälkeen työterveydestä onneksi lääkäri kirjoitti sairausloman äitiysvapaan alkuun asti, joka alkoi virallisesti 28.1.25.

Joulukuussa minulla todettiin raudanpuute, johon aloitin Sideral 30mg 2 kapselia päivässä. Tammikuussa arvot mitattiin uudelleen ja Ferritiini ei ollut noussut mihinkään, Hb oli pysynyt samana hyvällä tasolla ollen 140. Hakeuduin raudanpuutteeseen perehtyneelle lääkärille ja hän suositteli rautainfuusiota, jonka erittäin mielelläni ottaisin. Suurimpana huolena itsellä on vauvan syntyminen raudanpuutteisena ja toki omaan vointiinkin olisi mukava saada helpotusta. Valitettavasti rautainfuusiota ei julkisella puolella saa näillä arvoilla eikä vakuutusyhtiökään myöntänyt sitä hyvänä pysyneen Hb arvon vuoksi. Omasta pussista maksamalla sen saisi, mutta siihen ei nyt tässä kohtaa ole varaa. Lääkärin suosituksesta vaihdoin rautavalmisteiksi Ferrodan + Puhdistamon tripla rauta, toivottavasti näillä arvot nousisi. Seuraavan kerran käyn mittauttamassa arvot synnytyksen jälkeen sitten, niin katsotaan missä mennään. Olen kärsinyt myös pahasta unettomuudesta, pahimmillaan en ole meinannut nukahtaa illalla ja sitten olen herännyt jo ennen kolmea yöllä valvomaan. Yöunet on jäänyt siis välillä hyvin lyhyiksi. Onneksi nyt olen tällä viikolla ihme kyllä nukkunut useamman yön paremmin enkä ola valvoskellut aamuöisin! Toivottavasti tämä nyt jatkuisi. Ja onneksi päivisin pystyy tarvittaessa pieniä päiväunia nukkumaan tarvittaessa.

Tammikuun alussa kävin äitiyspolilla vauvan kasvukontrollissa beetasalpaaja läkitykseni vuoksi ja samalla kontrolloitiin istukan paikka. Kaikki oli onneksi vauvalla oikein mainiosti! Hän oli tuolloin jo pää alaspäin, paino oli 2,2kg ja istukka oli noussut turvalliselle korkeudelle synnytystä ajatellen. Eilen neuvolalääkärin käynnillä tehtiin myös ultra. Vauva on edelleen pää alaspäin ja kasvaa sopusuhtaisesti samalla käyrällä, eli keski- ja yläkäyrän välissä. Paino oli eilen 3,4kg, joka tuntui ensi alkuun isolta luvulta. Mutta laskettuna aikana tällä kasvulla paino olisi 4kg pintaan, joka on lääkärinkin mukaan ihan normaali paino. Esikoinen myös kasvoi raskausaikana samalla käyrällä ja syntyi sitten 39+2 painaen 3,7kg. Käynnillä kaikki muu oli myös kunnossa. Kohdunkaulaa oli hyvin jäljellä, ulkosuu auki sormelle, mutta sisäsuu vielä kiinni.

Synnytys on ollut koko ajan nyt enemmän mielessä. Olen pyrkinyt valmistautumaan synnytykseen lukemalla aiheeseen liittyviä kirjoja + tietoa netistä sekä osallistumalla synnytysvalmennukseen. Synnytystoivelista on myös mietitty. Toisaalta odotan synnytystä innolla, että millainen matka nyt on edessä. Toisaalta synnytys jännittää kovasti ja tuntuu, että ei olisi valmis siihen. Suurin jännitys kyllä liittyy siihen, kun synnytyksen ajankohtaa ei voi ennustaa ja esikoinenkin täytyy tällä kertaa saada hoitoon. Että miten sitten kaikki sujuu, kuinka nopeasti synnytys etenee ym. Kun ei voi suunnitella asioita etukäteen ja kontrolloida niitä :D Esikoisen synnytys käynnistettin hepatoosin vuoksi ja silloin tiesi etukäteen, milloin synnytys tullaan viimeistään käynnistämään. Nyt onneksi hepatoosin oireita ei ole esiintynyt ja toivottavasti niitä ei tulekaan. Kertaalleen kyllä kävin varuiksi hepatoosi labroissa, kun koko keho kutisi kovasti, mutta arvot oli täysin normaalit ja kutina ohittui sitten ihon rasvausta tehostamalla. Oli siis todennäköisesti atopiaan liittyvää.

Hankinnat vauvaa varten alkaa nyt olla kaikki kasassa! Pinnasänky on valmiiksi laitettu, hoitoalusta paikoillaan, pienet vaatteet pestynä ja lipastoon järjesteltynä, vaunut odottamassa käyttäjäänsä. Eilen tilasin turvakaukaloon ja autoomme sopivan telakan ja tämä oli viimeinen hankinta, mitä tarvitaan nyt ennen vauvan syntymää enää. Ihanaa, kun kaikki hankinnat on nyt tehtynä ja kaikki on valmiina vauvaa varten. Kotona on tarkoitus tehdä vielä pieniä siivoiluja ja kaappien läpikäymisiä tässä ennen vauvan syntymää. Sairaalakassi on osittain pakattuna. Täytyisi pakata se loppuun ja käydä ostamassa eväitä ja herkkuja kassiin.

Vauva liikuskelee ja punkee tälläkin hetkellä kovasti vatsassa. Mieletöntä päästä pian tapaamaan hänet <3

24.-29. raskausviikko

 Eli raskausviikot 23+0-28+6.

Huh taas on viikot vilahtanut kovalla vauhdilla ohitse! Ei pysy pää yhtään perässä, että mennään jo näin pitkällä raskautta, että viimeinen kolmannes on alkanut.

Vihdoin viikolla 25. tuntui, että pahoinvointi väistyi kokonaan! Edelleenkin joutuu pitämään huolen, että syö tarpeeksi usein, mutta oksettava ja etova olo on nyt pysynyt poissa. Ruokien suhteen olen kyllä edelleen valikoiva, mikä maistuu milloinkin. Mutta ihanaa, kun ei tarvitse huonosta olosta kärsiä. Kävin 24+2 vihdoin sokerirasituksessakin ja yllätyin kuinka hyvin se meni. Nälkä tuli kyllä paaston aikana jo aamuyöstä, mutta huonoa oloa ei kuulunut sokerilitkun nauttimisen jälkeenkään. Arvot olivat myös oikein hyvät eikä raskausdiabetesta näin ollen todettu.

Nukkumisen kanssa on alkanut olla ongelmia viimeisen kuukauden aikana. Iltaisin väsyttää kovasti, mutta nukahtaminen on vaikeaa. Lisäksi heräilen pitkin yötä pissalle ja muuten vaan. Välillä jään hereille valvomaan ja välillä nukahdan nopeasti uudelleen. Yöt tuntuvat siis kovin katkonaisilta. Vatsassa tuntuu olevan kunnon bileet aina heräillessäni aamuöisin ja vauvan liikkeitä on lohdullista tuntea. Pari viikkoa sitten alkoi tuntumaan, että väsymys ja uupumus alkaa olla sen verran kovaa, että en meinaa jaksaa selviytyä töistä ja arjesta. Lisäksi alkoi tulemaan kovasti rytmihäiriöitä, joita tutkittiin. EKG ja labrat olivat onneksi ok, joten kyse on vain vaarattomista kammiolisälyönneistä. Kävin viikko sitten vielä työterveyslääkärillä tuon työssäjaksamisen vuoksi ja pyysin, voisiko ferritiinin myös tsekata varuiksi. Hb oli nimittäin hyvä 140, mutta eihän se rautavarastoista kerro mitään. Ferritiini olikin sitten matala, tulos oli <12. Se varmasti omalta osaltaan myös selittää väsymystä ja uupumusta, rytmihäiriöitä sekä aivosumua mikä vaivaa. Lisäksi uniongelmat, migreenit, liitoskivut, iskias vaivat ja harkkasupistukset, niin kroppa on ollut aika kovilla. Aloitin Sideral kuurin, toivottavasti arvot lähtisivät edes vähän nousemaan ja vauva saisi kerrytettyä omia varastojaan. Työterveyslääkäri kirjoitti lyhyen sairausloman, jonka aikana iski flunssakin päälle ja vointi on ollut entistä väsyneempi. Tänään olen menossa taas lääkärille, toivottavasti tämä lääkäri kirjoittaisi vähän pidemmän sairausloman, sillä tilanne ei nyt vaikuta tässä paranevan voinnin suhteen mihinkään.

Vatsa on kasvanut kovaa vauhtia viime viikkoina ja raskaussovelluksetkin kertoivat, että vauva kerryttää painoa nyt nopeasti. Sen kyllä tuntee. Liikkeet ovat vahvistuneet koko ajan ja tuntuvat koko ajan kovemmin. Vauva on tainnut olla poikittain vatsassa, sillä liikkeitä on tuntunut alavatsalla molemmissa kyljissä. Nyt tänään taas liikkeet ovat tuntuneet oikealla ylävatsalla. Hän taitaa mahtua vielä vaihtelemaan asentoa hyvin. Toivottavasti hän tässä asettuisi pää alaspäin. 

Esikoisen raskaudessa sain anti-D-suojaukset, sillä olen rhD-negatiivinen ja esikoinen oli positiivinen. Nyt vauva onkin rhD-negatiivinen, joten suojausta ei tarvita ja riskiä tuolle rhD-immunisaatiolle ei näin ollen ole. Neuvolakäyntejä tuntuu olevan harvakseltaan, vaikka ei niitä taida olla kuin 1 vähemmän, kuin ensisynnyttäjillä. Seuraava käynti olisi tiedossa vuoden viimeinen päivä ja tuolloin tehdään isyyden tunnustus.

Hankintoja ollaan tehty tässä viimeisen kuukauden aikana. On tullut osteltua vaatteita muutamat uutena sekä käytettynä. Rattaiksi valikoitui Britaxin Smile3, jotka löytyivät myös käytettynä. Turvakaukaloksi ostettiin Britaxin Baby Safe Core. Sen Isofix-jalusta ei vain sopinutkaan automme Isofixeihin, vaikka Britaxin sivuilla näytti, että pitäisi olla ok. Toivottavasti tuohon kaukaloon sopiva toinen jalusta sopii, sitä täytyisi käydä liikkeessä kokeilemassa. Ostin black friday alesta myös Hauckin syöttötuolin, johon kiinni menevän sitterin löysin käytettynä. Esikoisen aikainen unipesä on myös nyt kaivettu esille ja pesty valmiiksi. Vielä pitäisi ainakin pinnasänky, patja, lakanoita ja kaikenlaisia vauvan hoitoon tarvittavia tarvikkeita ostella. Mutta onneksi tässä on vielä hyvin aikaa :) Otimme tällä kertaa äitiysavustuksen rahana, sillä esikoisen aikaisesta äitiyspakkauksesta on säästössä vaatteita ym.

29. - 30. raskausviikko

Eli viikot 28+0-29+6. Viimeisellä kolmanneksella jo mennään!

Koko: Sikiö painaa 1350g viikolla 30 ja pituus on 35cm päästä varpaisiin.

Mitä viikolla 30 tapahtuu: Sikiöllä on jo muisti. Aivot ovat pitkälle kehittyneet ja pää on lähes oikeassa koossa suhteessa kehoon. (Vau.fi)

Suurimmat oireet: Harkkasupistuksia, hengästymistä, väsymystä, univaikeuksia.

Mielihalut: Samoilla mennään :D

Mietteitä: Nyt tuntuu, että väsymys vaivaa enemmän. Paljon oli vielä vähän aikaa sitten energiaa siivoilla ja laitella kotia, nyt tuo energia tuntuu kadonneen :D Välillä tulee energiapiikkejä ja touhuttua enemmän, mutta sitten palautumiseen tarvitsee selvästi enemmän aikaa. Olen koittanut suosiolla lepäillä aina, kun siltä tuntuu. Sairaslomalla on onneksi mahdollista mennä ihan omaan tahtiin ja huomattavasti muutoin vointi on ollutkin parempi nyt saikulla ollessa. Harkkasupistuksia on ollut vähemmän viime viikkoina (tosin nyt viime päivinä niiden määrä on taas lisääntynyt ja tulevat herkemmin, muutamia kertoja levossakin) ja liitoskipuja on vain ajoittain. Migreenit ovat vähentyneet, pari lievempää kohtausta per viikko on nyt ollut. Vatsan huomaa kyllä kasvaneen, välillä tulee tukala olo ja kohtu tuntuu painavan vatsalaukkua ja keuhkoja. Ruokaa ei jaksa syödä niin paljon kerrallaan ja ruokahalu tuntuukin nyt huonontuneen. Täytyy koittaa syödä vain usein ja pieniä määriä kerrallaan :) suklaa ja jäätelö kyllä maistuisivat edelleen liiankin hyvin kyllä :D

29+0 oli viimeisin terveydenhoitajan käynti neuvolassa. Käynnillä menikin nyt pidemmän aikaa ja mielestäni käynti oli oikein hyvä. Mies oli mukana ja teimme isyydentunnustuksen ja yhteishuoltajuussopimuksen. Juttelimme synnytyksestä ja saimme ohjeistuksia milloin lähteä sairaalaan ja milloin ja miten tehdä liikelaskentaa ym. Kaikki mittaukset olivat taas hyvät, sf-mitta oli 27cm ja menee nätisti hieman keskikäyrän yläpuolella. Hb pysyy edelleen, nyt se oli 127. Paino oli noussut 3 viikon aikana 2kg, vaikka olin tuossa välissä oksennustaudissa, jonka johdosta paino tippui 3kg... Terveydenhoitaja ei kuitenkaan ollut huolissaan ja rauhoitteli taas, että varmasti se painonnousu taas tasaantuu. Itseäni tuo painonnousu edelleen laittaa kovasti ahdistamaan, kun se vaan tuntuu nousevan syömisistäni huolimatta. Koitan vain nyt ajatella, että kroppa kerää sen mitä kerää ja toisilla paino nousee enemmän raskaana ollessa. Kasvava vatsa ei kuitenkaan ahdista, on ihanaa, kun on tälläinen vauvamaha minkä muutkin huomaavat  <3 Käynnillä sain myös sen anti-d pistoksen, ettei kehoni muodostaisi vasta-aineita vauvan rh-tekijää vastaan. Seuraava käynti sovittiin kuun loppupuolelle.

Neuvolalääkärillä kävin sairasloman jatkon arvioinnissa tänään. Lääkäri oli onneksi samaa mieltä kanssani, että sairaslomaa on aiheellista jatkaa, työni ollessa hyvin fyysisesti ja psyykkisestikin raskasta. Sairaslomaa tulikin koko loppuaika! Olo on hölmistynyt, mutta helpottunut, kun ei tarvitse enää stressata sitä miten ihmeessä jaksaisi töissä. Oudolta tuntuu nyt jäädä pois töistä pitkäksi aikaa, mutta odotan kyllä niin innolla tätä uutta vaihetta elämässä :) lääkäri teki myös sisätutkimuksen ja kohdunkaulalla oli onneksi kaikki ok, harkkasupistukset eivät ole pehmitelleet paikkoja. Sainkin luvan jatkaa rauhallista lenkkeilyä, joogailua ym. oman jaksamisen mukaan ja hidastaa tahtia sitten aina tarvittaessa. Neuvolan vanhalla ultralla myös ihan nopeasti kurkattiin poitsua, siellä hän pää alaspäin hengaili <3 toivottavasti pysyykin loppuun asti oikeassa asennossa!

Tässä on nyt tajunnut, että pikkuhiljaa se synnytys lähestyy ja 7 viikon päästä vauva on jo täysiaikainen! Olen huomannutkin nyt ajatusten kääntyvän enemmän ja enemmän sisäänpäin ja keskittyvän vauvaan ja lähestyvään synnytykseen. Vajoaako tässä pikkuhiljaa nyt oikein kunnolla sinne raskaus- ja vauvakuplaan? :D On tämä niin ihmeellistä ja ainutlaatuista aikaa, olen nyt nauttinut kiireettömyydestä ja siitä, että saan olla kotona ja sisälläni kasvavasta pienestä ihmeestä <3 vauvan jumppailuja on ihana seurata pitkin päivää ja miehen kanssa yhdessä on ihana hänen liikkeitään tunnustella :)