10. ja 11. raskausviikko

Eli viikot 9+0-10+6.

Koko: Viikolla 10 alkio on oliivin kokoinen ja viikolla 11 sikiö on kuivatun luumun kokoinen. Viikolla 11 kohtu on greipin kokoinen.

Mitä näillä viikoilla tapahtuu: Viikolla kymmenen alkio tekee ensimmäiset refleksinomaiset liikkeensä. Sisäelimet ja raajojen alut jatkavat kehittymistään. Viikolla 11 kaikki rakenteet ovat muodostuneet valmiiksi ja aletaan puhumaan sikiöstä! Tämän vaiheen jälkeen sikiön tehtävä on kasvaa ja kypsyä kohdussa. Sikiö alkaa pissata, kun munuaiset alkavat tuottaa virtsaa. Aivot alkavat hiljalleen saada sikiön liikkeet hallintaansa. (vau.fi)

Suurimmat oireet: Migreeni, alavatsan vihlonta ja kiristely, rinnat kipeät ja turvonneet, kova väsymys. Pahoinvointia ja oksentelua edelleen, mutta ei ole onneksi enää ihan jatkuvasti oksennus kurkussa olo. Pientä helpotusta siis tullut! 

Mielihalut/mikä etoo: Rasvainen ruoka ällöttää eniten. Olen joitain päiviä pystynyt syömään jopa lämmintä ruokaa välillä vähän isompia määriä kerrallaan. Edelleen kaikki raikkaat asiat maistuu parhaiten ja ruisleipää tekee välillä mieli.

Mietteitä: Viimeisin ultra toi uskoa, että kaikki voisi oikeasti mennä tällä kertaa hyvin, mutta edelleenkään en uskalla luottaa mihinkään tai ajatella tulevaisuutta vauvan kanssa. Ei ole mitään tunnetta, että kaikki ei olisi kunnossa, mutta en uskalla ajatella kaiken olevan hyvin :D Keskenmeno pyörii edelleen päivittäin mielessä ja tuleva nt-ultra on alkanut jännittää. Olen myös alkanut jännittämään seulan tuloksia, siinä tapauksessa siis jos pieni on vielä elossa ja niiltä osin kaikki kunnossa. Kävin töissä yhden vuoron verran ja jotenkuten työpäivän jaksoin, mutta seuraavana päivänä taas jouduin jäämään sairaslomalle kamalan migreenin, pahoinvoinnin ja oksentelun vuoksi. Ei kroppa oikein kestä tällä hetkellä rasitusta :/ pitää koittaa ensi viikon puolella uudelleen töihin paluuta.

Pienen pieni ihme

Taas makoilen jo tutuksi käyneen kätilön ultraus pöydällä. Kätilö tiedustelee saako ultrauksen aloittaa. Sanon, että joo äkkiä vaan pois alta tämä epätietoisuus! Kätilö kertoo, että kun näyttää siltä, että pyörryn kohta. Sydän hakkaa hulluna ja tuntuu, etten pysty hengittämään jännitykseltä. Alakautta ultratessa tulee näkyviin viime kerrasta suurentunut raskauspussi, mutta näkyvyys on alkuun huono ja pientä ei näy. Vaihdetaan mahan päältä ultraukseen, ja sieltähän se pieni pomppaa näkyviin! Kätilö toteaa, että kyllä täällä elossa ollaan. Pystyn taas hengittämään.

En ole viime päivinä uskaltanut ajatella mihinkään suuntaan etukäteen ultran lopputulosta. Ajattelin vain, että asiat on niin kuin ne on ja sille ei voi mitään kuitenkaan. H-hetken lähestyessä paniikki kuitenkin kasvoi taas valtaviin mittoihin ja varsinkin, kun pientä ei taas ensiksi näkynyt niin olo oli hyvin epätoivoinen. Onneksi kaikki oli juuri niin, kuin pitääkin! Pieni pomppi ja heilutteli ja syke kuului hyvin. Niin ihmeellistä! En voi käsittää, että vatsassani kasvaa ja liikkuu tuollainen pieni ihme <3 Voi, kunpa kaikki menisi nyt jatkossakin hyvin! Tämä ainakin vähän valoi lisää uskoa siihen.

Siellä hän kelluu pää alaspäin <3

9. raskausviikko

Eli raskausviikko 8+0-8+6. Tänään elellään päivässä 9+1. Neuvolassa viikot lasketaan varhaisultran mukaan, niin lasken itsekin nyt sen mukaan.

Koko: Pieni on vadelman kokoinen!

Mitä tällä viikolla tapahtuu: Sisäelimet ja aivot kehittyvät kovalla vauhdilla. Sormet, varpaat ja kyynärpäät alkavat myös kasvaa. Vartalo vahvistuu ja pää muuttuu pyöreämmäksi. Vastuu verisolujen tuotannosta siirtyy maksalle ja näin ollen ruskuaispussia ei enää tarvita ja se surkastuu pois. Sukuelimet alkavat muodostua. (vau.fi)

Suurimmat oireet: Pahoinvointi ja oksentelu, olo on jatkuvasti huono. Rinnat ovat kasvaneet ja todella pinkeät. Alavatsaa jomottelee välillä ja jännää kipristelyä ja vihlontaa on tuntunut ajoittain.

Mielihalut/mikä etoo: Melko samat, kuin viime viikoilla. Edelleen raikkaat asiat maistuvat parhaiten ja lämmin ruoka ei maistuisi ollenkaan. Leipää on tehnyt välillä mieli. Mehukeitto, smoothie, jogurtti ja hedelmä linjalla aika pitkälti elelen.

Mietteitä: Tällä viikolla oli ensimmäinen neuvolakäynti. Käynti oli aika nopea ja kertausta vain, sillä kävin ensikäynnillä viimeksi kesäkuussa. Vähän ehkä harmittikin, kun käynti oli niin nopea tahtinen ja esimerkiksi neuvolakorttini on täytetty vajaasti. Valittelin huonoa oloa terveydenhoitajalle ja hän varasikin seuraavalle päivälle jo ajan neuvolalääkärille. Lääkäri sitten onneksi kirjoitti sairaslomaa, jota jatkettiin taas tänään hänen toimestaan pidemmälle. Olo ei ole kohentunut yhtään, oksentelua ja yökkäilyä on päivittäin ja pahoinvointi on läsnä melkein läpi vuorokauden. Tarvitsen kovasti varmistusta, että pienellä on kaikki kunnossa, joten varasin ajan uuteen varhaisultraan yksityiselle... Toivottavasti sieltä tulisi hyviä uutisia. Nyt ollaan ylitetty 8+6, jolloin pienen kehitys viimeksi keskeytyi. Tuolloin tuli pientä tuhruvuotoa neljän-viiden päivän ajan. Nyt tuollaista vuotoa ei ole onneksi näkynyt!

Pelkoja

Herään keskellä yötä ja jään hereille. Päässä pyörii keskenmeno. Taas. Mietin, miten reagoin jos seuraavassa ultrassa tulee huonoja uutisia. Miten selviän siitä. En osaa kuvitella sitä tilannetta, että kaikki olisikin hyvin. En uskalla. Koska eihän meillä tämä voi päättyä koskaan hyvin. Vai voisiko?

Huomaa, että stressitasot alkavat nousemaan, kun lähestytään sitä päivää, kun pienen kehitys viimeksi keskeytyi. Tänään eletään päivässä 8+2 ja viimeksi kehitys loppui 8+6. Ihan huomaamatta ollaankin jo näillä viikoilla. Hyvin kriittisillä viikoilla itselle. Tähän asti olen pystynyt olemaan rennoin fiiliksin raskauden suhteen ja en ole turhaa murehtinut tulevaa. Mutta nyt se rento fiilis on muisto vain ja huomaamatta päässä alkaa pyörimään viime keskenmenoon liittyvät kokemukset ja pelot tämän raskauden päättymisestä.

Vointi on tosiaan ollut hyvin huono pahoinvoinnin, migreenin, närästyksen ym. kanssa. Ja ei olisi viime postauksessa kannattanut hehkuttaa, että on oksentanut vain kerran, on nimittäin tullut oksennettua monta kertaa sen jälkeen! En pysty olla miettimättä, että kärsinkö tämän kaiken taas turhaan. Että mitä jos tämä vointi on näin huono ja joudun olemaan sairaslomalla, mutta sitten raskaus keskeytyykin. Eli kaikki tämä kärsimys olisi vain kärsitty muuten vain ja kivulias keskenmeno siihen päälle. Niin kuin viime raskaudessa kävi. Vajaa kuukausi pahoinvointia, oksentelua, migreeniä ja sitten pitkän kaavan mukaan mennyt keskenmeno. Ei ole helppoa tämä homma ja on aikamoinen riski aina tämä raskautuminen. Ja kun tämä ei vaikuta vain minuun vaan myös lähipiiriini ja työpaikalle asti, kun joutuvat järjestelemään sijaisia.

Toivon niin, että tällä kertaa tämä huono olo on kaiken arvoista. Ehkä tätä huonoa oloa on tällä kertaa vielä vaikeampi kestääkin, koska tietää, ettei se välttämättä tarkoita sitä vauvaa. Aion mennä uuteen ultraan yksityiselle viikon - parin sisään. On pakko varmistaa, mikä on tilanne. Toivottavasti sieltä tulisi hyviä uutisia ja ultran näytölle piirtyisi elävä pienokainen ja saataisiin kuulla syke. Tai muuten olisi kyllä taas todella huono tuuri. Jos varhaisultrassa on todettu syke ja kaiken olevan kunnossa, sanotaan keskenmenon mahdollisuuden olevan vain 2-3%. Viimeksi kuuluttiin tuohon pieneen prosenttiin, eikö tällä kertaa olisi meidän vuoro olla siinä 97-98% joukossa, jolla ei tule keskenmenoa?

7. ja 8. raskausviikko

Eli raskausviikot 6+0-7+6. Tänään elellään päivässä 7+4. On ollut kiirettä tällä viikolla ja vointi niin huono välillä, ettei aiemmin ole ehtinyt kirjoittelemaan.

Koko: 7. viikolla alkio oli linssin kokoinen ja tällä viikolla mustikan kokoinen!

Mitä näillä viikoilla tapahtuu: 7. viikolla silmien aiheet ja sisäelimien esiasteet muodostuvat ja loppuviikosta sydän alkaa kierrättämään verta. 8. viikolla suu ja sieraimet ovat alkaneet jo muodostua sekä sydämen seinämät ja läpät muodostuvat. Käsivarsien ja jalkojen aiheet kasvavat. Alkiolla on jo ohut ihokerros eikä se ole enää litteä. (vau.fi)

Suurimmat oireet: Rinnat ovat kipeät ja turvonneet, pahoinvointi, närästys, vatsan turvotus, alavatsan juiliminen, väsymys, migreeni.

Mielihalut/mikä etoo: Mielihaluina satsumat ja raikkaat smoothiet! Ja muutenkin kaikki hedelmät maistuvat parhaiten. Lämmin ruoka ei oikein meinaa maistua ja annokset ovat tosi pieniä. Toisella hetkellä joku ruoka saattaa maistua ok mutta toisella hetkellä se etoo ja ei voisi kuvitellakaan syövänsä sitä :D jos taas ei syö, niin pahoinvointi vaan pahenee, eli jotain pientä pitäisi koko ajan syödä vaikka ei yhtään tekisi mieli. Lyhyesti sanottuna, on aika vaikeaa tämä ruokailu tällä hetkellä!

Mietteitä: Viimeiset kolme viikkoa ovat olleet tosi raskaita. Olen ollut sairaslomalla enemmän kuin töissä, mutta tämän viikon olen onneksi ollut syyslomalla. Vaikka aika rankka tämä lomaviikkokin on ollut, oltiin nimittäin ulkomailla! Oli ihana matka ja ihana kohde, mutta kyllä tämä väsymys ja pahoinvointi vaan verottaa ihan kamalasti, eikä matkasta pystynyt nauttimaan samalla tavalla. Uskaltauduin reissusta ostamaan pari vauvan vaatetta <3 oli niin söpöjä! 

Minulla on migreeni ja raskaus on taas provosoinut sitä entisestään. Viime viikolla nousi kuume influenssarokotteesta. Tällä hetkellä olen kovassa flunssassa. Inhottavaa närästystä ja ylävatsa oireilua on melkein päivittäin. Väsymys on lamaavaa. Pahoinvointi on taas kamalaa ja saa kyseenalaistamaan miten tämän jaksaa, niinkuin viime kerrallakin raskaana ollessani. Olen oksentanut vain kerran, viime raskaudesta olen oppinut miten pitää omalla kohdallani oksentelu kurissa ja olen tällä kertaa syönyt välillä lääkärin määräämiä pahoinvointilääkkeitä. Mitenköhän sitä pärjää ensi viikolla töissä? Kaikesta pahasta olosta huolimatta olen onnellinen. Onnellinen siitä, että saan olla raskaana. Millään muulla ei ole väliä. Vietän vaikka loppu raskausajan sairaslomalla ja kärsin sohvanpohjalla, kunhan saan kesäkuussa meidän vauvan terveenä syliin <3