9. ja 10. raskausviikko

 Eli raskausviikko 8+0-9+6.

Suurimmat oireet: Rinnat edelleen kipeät, turvotus, väsymystä ja pahoinvointia. On off migreeniä.

Mielihalut/mikä etoo: Vaihtelee kovasti, mitkä ruoat milloinkin maistuvat. Mutta parhaiten uppoaa hedelmät, jogurtit, smoothiet, jäätelö. Lämmin ruoka on nyt maistunut vähän paremmin pieninä annoksina. Etomisen kohteet vaihtelevat myös, raskauden alussa tekemääni ja syömääni nuudelipannua kohtaan on tullut kova etominen, jos edes muistelen tuota ruokaa.

Toinen varhaisultra 9+4: Samoin, kuin esikoisen raskaudessa, oli nytkin pakko käydä toisessakin varhaisultrassa varmistamassa, että kaikki on edelleen ok. Ennen esikoisen raskautta oli siis keskeytynyt keskenmeno, kehitys oli keskeytynyt 8+6. Halusin käydä varhaisultrassa tuon etapin ylittämisen jälkeen. Samoin ensimmäinen neuvolakäynti oli hyvin hämmentävä ja ahdistava (terkkari koitti kuunnella sydänääniä, mutta ei löytänyt. Tämän jälkeen koitti ultrata, mutta kertoi, ettei osaa ja ei löytänyt sykettä. Jäi hyvin epävarma olo, onko vatsassa kukaan elossa. Moni muukin asia meni käynnillä pieleen). Jännitys taas kasvoi ennen ultraa koko ajan suuremmaksi ja pritsille ultrattavaksi hypättyäni aloinkin heti itkemään. Onneksi oli taas ihana empaattinen kätilö, joka rauhoitteli. Hän myös totesi, että tuosta aiemmasta keskenmenosta on jäänyt selkeästi trauma itselleni. Mutta, ultrassa oli onneksi kaikki mainiosti! Pieni löytyi heti, heilui ja potki raajoillaan kovasti ja sydämen syke vilkkui vahvana. Olipa ihana nähdä ultrassa jo vähän isompi tyyppi, joka jo liikkuu ja muistuttaa vauvaa päänsä ja raajojensa kanssa <3 Vähän taas luottavaisemmin fiiliksin siis eteenpäin. Seuraavana tiedossa on nt-ultra elokuun lopulla.

Mietteitä: Käytän Xonveaa edelleen pahoinvointiin ja se on pitänyt oksentelun hyvin kurissa. Aamut ja päivät ovat nyt selkeästi vähän helpompia pahoinvoinnin osalta ja on helpompi syödä. Illat taas menevät kovan pahoinvoinnin kourissa. Sain nyt pienennettyä Xonvean annosta ja otan sitä iltaisin 2 tablettia (aamu tabletti siis jäi pois). Päivä aikainen väsymys on hieman helpottanut tämän myötä, vaikka energiatasot eivät vieläkään ole lähelläkään normaalia. Migreeniä on ollut melkein päivittäin ja Panadolin ja lepäämisen voimalla koitan selvitä siitä. Sairausloman jälkeen minulla alkoi suoraan loma, joten onneksi levolle on jäänyt hyvin aikaa. Ensi viikolla pitäisi koittaa töihin paluuta, onneksi etätöiden tekeminen on mahdollista. Olen joutunut olemaan niin paljon kotona, että seinät kaatuvat päälle. Nyt on toisen varhaisultran jälkeen ollut helpompi sisäistää olevansa raskaana ja raskautta kohtaan on vähän luottavaisempi olo. Olenkin nyt uskaltautunut jo haaveilemaan tulevasta ja siitä, minkälaista arki vauvan synnyttyä sitten olisi <3 Esikoisen raskaus- ja vauva ajan kuvia ja videoita on tullut selailtua ja mietittyä, mitä kaikkea vauvalle pitäisi hankkia.

7. ja 8. raskausviikko

Eli raskausviikko 6+0-7+6.

Suurimmat oireet: rinnat ovat kipeät ja turvonneet, kova vatsan turvotus, kova väsymys, huono olo vuorokauden ympäri sekä oksentelu, migreeni.

Mielihalut/mikä etoo: Mielihaluina nektariinit, mansikat, ananas, raikas jäätelö. Lämpimän ruoan syöminen on hankalaa ja melkein mikään ei maistu. Todella hankalaa siis taas syömisten kanssa, kun pakko olisi koko ajan jotain pientä syödä, ettei pahoinvointi pahene, mutta mitään ei tekisi mieli.

Varhaisultra 6+4: Halusin taas käydä varhaisultrassa mahdollisimman pian, kun on mahdollista nähdä syke. Ultraan mennessä taas jännitti kovasti, että löytyyköhän sieltä ketään. Voimakas pahoinvointi kyllä antoi vahvoja viitteitä siitä, että hormonitasot nousee ja raskaus etenee. Ihana kätilö otti meidät vastaan ja oli kiva päästä juttelemaan taustoista ja alkuraskaudesta ammattilaisen kanssa. Pian päästiinkin ultraamaan ja kätilö totesi nopeasti, että kyllä siellä sykkeen vilkkumista näkyy! <3 Pieni vastasi täysin ovulaatiosta laskettuja viikkoja ja syke oli vahva. Kaikki siis onneksi niin hyvin, kun tässä vaiheessa mahdollista! Tuntui niin ihmeelliseltä ja helpottavalta nähdä, että kyllä siellä kohdussa joku kasvaa.

Mietteitä: Tiesin esikoisen raskausajalta mitä odottaa, mutta silti tämä pahoinvoinnin voimakkuus ja syömisen vaikeus tuli vähän yllätyksenä. Tällä kertaa käytössä on ollut viime vuonna Suomeen rantautunut Xonvea lääke. Sen ansiosta oksentelu pysyy kurissa, mutta kova pahoinvointi ja ruokahaluttomuus pysyvät. Lisäksi olen aivan voimaton ja väsynyt, luulen tuon Xonvean pahentavan väsymystä. Olen yrittänyt tehdä etätöitä välillä, mutta töiden tekemisestä ei oikein tule mitään pahoinvoinnin, lamaavan väsymyksen ja migreenin vuoksi. Nyt sainkin onneksi koko ensi viikon sairauslomaa ja sitten minulla alkaakin viimeinen kesälomapätkä. Mieli on ollut maassa, kun ei oikein mitään pysty tekemään tai ketään näkemään. Tuntuu, että on varjo vain itsestään. Lisäksi edelleen on vaikea uskoa olevansa raskaana, mutta koitan muistutella itseäni, että hyvän asian vuoksi tässä kärsitään. Toivon todella, että raskaus etenee loppuun asti ja saamme vauvan syliimme maaliskuussa <3