Vähensin alkuun yhteen kertaan vuorokaudessa. Poitsu protestoi tätä vastaan pari päivää ja kitisi välillä tissin perään. Nopeasti hän sitten kuitenkin tissin unohti ja lopulta tiistaina iltapäivällä maitoa tarjotessani, hän ei enää sitä halunnutkaan. Itkuhan siinä sitten pääsi, kun tajusin imetyksen oikeasti loppuneen. Edelleen olo on haikea. Varsinkin, kun tajusin nyt olevan kansainvälinen imetysviikko, niin kurkkua alkoi kuristamaan.
Imetys oli alkuun niin kamalaa ja lopulta niin ihanaa. Ne hetket olivat minulle tärkeitä, vain minä ja poikani niin lähekkäin <3 Jo raskausaikana tiesin, että haluan imettää. Sitä en tiennyt, että siitä tulisi niinkin tärkeä juttu itselle. Alun vaikeuksien vuoksi olin aivan valmis lopettamaan koko homman, mutta jostain sain aina voimaa jatkaa.
Meillä kesti täysimetys 5,5kk ja imetys kokonaisuudessaan melkein 1v2kk. Kiitos rinnoilleni hienosta työstä! Imetys olisi saanut jatkua muutoin vielä, niin kauan, kun se meistä molemmista olisi hyvältä tuntunut. Mutta minun on aloitettava yksi lääke, jolle imetys oli esteenä. Mutta aikansa kutakin, onneksi on ihanat muistot ja muutama kuvakin tallessa imetyksestä <3
Onko täällä kenelläkään kokemusta imetyksen lopettamisen aiheuttamista oireista? Mitä oireita teille on tullut ja kauan ne ovat jatkuneet?
Hyvää loppukesää kaikille 🧡
