keskiviikko 26. helmikuuta 2025

38.-40. raskausviikko sekä raskaushepatoosi diagnoosi

 Eli raskausviikot 37+0-39+6.

Viime postauksessa kirjoittelinkin, että minulla oli esikoisen raskaudessa hepatoosi. Nyt myös alkoi lievänä tuntumaan tuttua jalkapohjien kutinaa viikolla 37+. Lisäksi on ollut koko kropan kutinaa ja yhdessä vaiheessa myös kämmenet kutisivat. Pyysin heti labralähetteet maksa- ja sappiarvojen mittaukseen neuvolasta ja labroissa sappihapot olivatkin koholla ollen 9,8, maksa-arvot olivat normaalit. Esikoisen raskaudessa sappihapot taisivat ensimmäisellä mittauksella olla 10,2. Neuvola teki lähetteen äitipolille, josta vastauksena oli aloittaa Adursal lääkitys annoksella 1+1 ja toteuttaa labraseurannat viikottain neuvolan kautta. Käynnistys olisi viimeistään laskettuna. Viime kerralla pääsin suoraan melkein samoilla arvoilla äitipolille ultrakontrolleihin ja hepatoosin hoito hoidettiin kokonaan sieltä käsin. Olinkin nyt hieman yllättynyt ja pettynyt, kun noita kontrolleja ei ole ollutkaan. Pettynyt sen vuoksi, että viimeksi seuranta oli paljon tiiviimpää ja ultrat toisivat mielenrauhaa siitä, onko vauvalla varmasti kaikki hyvin. Viimeksi ultrakontrolleissa nimittäin todettiin myös lapsiveden määrän vähenevän ja tämän + hepatoosin vuoksi synnytys käynnistettiin jo viikko ennen laskettua. Mikään muu asia lapsiveden vähenemistä paljastanut, kun nuo ultrat. Olen nyt koittanut tätä asiaa tuoda ilmi kaikilla terveydenhuollon kontakteilla, myös äitipolin kätilöille, mutta tarkempaa seurantaa ei ole siltikään järjestetty. Täytyy vain siis luottaa, että ammattilaiset osaavat arvioida tilanteen ja itse olen seuraillut (ja ajoittain stressannut) tiiviisti vauvan liikkeitä. Adursal lääkityksellä sappihapot olivat tippuneet rv38 kontrollissa juuri ja juuri viitearvoihin, mutta tänään otetussa kontrollissa olivat nousseet taas hieman ollen 6,8. Kutina on ollut onneksi lievää verrattuna esikoisen raskauden hepatoosi kutinaan. 

Kauaa ei enää tarvitse vauvaa odotella, sillä käynnistys on nyt varattuna tasan lasketulle päivälle ensi viikolle <3 Niin jännittävää. Toivon kyllä, että synnytys vielä itsellään ehtisi lähteä ennen sitä käyntiin. Olen ollut liikkeellä sen mitä pystyn, tehnyt lantiota avaavia liikkeitä, pyöritellyt jumppapallon päällä, käynyt synnytystä käynnistelevässä hieronnassa jne. Liitoskivut ovat todella kovia ja rajoittavat liikkumista, menkkakipumaisia tuntemuksia on ollut välillä, harkkasupistuksia on jatkuvasti liikkeessä/ylhäällä ollessa. Yhtenä yönä olen tuntenut kipeämpiä ja napakampia supistuksia, mutta ne jäi siihen yhteen kertaan. Yöt on nyt tullutkin nukuttua ihmeellisen hyvin! Nousen kyllä joitain kertoja pissalle ja heräilen kääntämään kylkeä, mutta en ole jäänyt nyt valvomaan pitkiksi ajoiksi hereille. Väsymys ei ole ollut enää niin lamaavaa, kun on saanut nukuttua paremmin. Päivisin kyllä edelleen usein nukun pienet päikkärit, jotta jaksaa. Ferrodan + Puhdistamon tripla rauta menee edelleen matalan Ferritiinin vuoksi. Toivottavasti arvot olisivat hieman edes nousseet niiden avulla. Tässä loppuraskaudessa on ajoittain ollut taas pahoinvointia. Ei mitään verrattuna alkuraskauden pahoinvointiin, mutta välillä on ollut vaikea syödä huonon olon vuoksi ja olo on ollut kuin krapulassa. Toisena päivänä sitten taas saattaa tuntua, että on loputon nälkä ja voisi olla koko ajan syömässä jotain. Mielihaluna on ollut smoothiet, mehut ja hedelmät. 

Lähestyvä synnytys on aiheuttanut ristiriitaisia tunteita. Toisaalta haluaa tavata vauvan ja saada pikkuhiljaa omaa kehoa taas takaisin, sillä raskaus on taas ollut hyvin raskasta aikaa fyysisesti itselle. Toisaalta tämä raskausaika on mennyt todella nopeasti ja ei olisi valmis luopumaan vielä raskausvatsasta ja tästä erityisestä ajasta elämässä, jonka on onneksi päässyt kokemaan toista kertaa. Synnytys on myös jännittänyt ja olen miettinyt, miten selviän siitä toisen kerran. Viime päivinä kyllä olen huomannut ajatusten kääntyvän koko ajan enemmän ja enemmän siihen, että toivon synnytyksen käynnistyvän pian ja tunnen olevani valmiimpi siihen! Henkisesti siis taitaa olla mieli koko ajan valmiimpi synnytykseen. Odotan kyllä kovasti sitä hetkeä, kun saan vauvan syliin ja kun sisarukset pääsevät tapaamaan toisensa ensi kertaa <3

perjantai 7. helmikuuta 2025

30.-37. raskausviikko

 Eli raskausviikot 29+0-36+6.


Oikeasti raskausviikot vaihtuvat tiistaisin, ensi tiistaina on 37+0 ja vauva on jo sitten täysiaikainen! Hurjaa!

Viikot ovat taas vilahtaneet kovaa vauhtia. Vointi on ollut kovin väsynyt ja nyt loppua kohden käy koko ajan olo raskaammaksi ja liikkuminen vaikeammaksi. Liitoskivut ovat tällä viikolla pahentuneet entisestään, vauva ilmeisesti painaa enemmän alemmas. Parhaani mukaan pyrin olemaan joka päivä liikkeellä ja tekemään vähän kehonhuoltoa. Jäin uudenvuoden jälkeen töistä pienelle lomalle ja loman aikana totesin, että en kyllä enää työkykyinen ole kaikkien oireiden kanssa. Töiden tekeminen oli jo pitkään tuntunut todella raskaalta ja vaikealta. Loman jälkeen työterveydestä onneksi lääkäri kirjoitti sairausloman äitiysvapaan alkuun asti, joka alkoi virallisesti 28.1.25.

Joulukuussa minulla todettiin raudanpuute, johon aloitin Sideral 30mg 2 kapselia päivässä. Tammikuussa arvot mitattiin uudelleen ja Ferritiini ei ollut noussut mihinkään, Hb oli pysynyt samana hyvällä tasolla ollen 140. Hakeuduin raudanpuutteeseen perehtyneelle lääkärille ja hän suositteli rautainfuusiota, jonka erittäin mielelläni ottaisin. Suurimpana huolena itsellä on vauvan syntyminen raudanpuutteisena ja toki omaan vointiinkin olisi mukava saada helpotusta. Valitettavasti rautainfuusiota ei julkisella puolella saa näillä arvoilla eikä vakuutusyhtiökään myöntänyt sitä hyvänä pysyneen Hb arvon vuoksi. Omasta pussista maksamalla sen saisi, mutta siihen ei nyt tässä kohtaa ole varaa. Lääkärin suosituksesta vaihdoin rautavalmisteiksi Ferrodan + Puhdistamon tripla rauta, toivottavasti näillä arvot nousisi. Seuraavan kerran käyn mittauttamassa arvot synnytyksen jälkeen sitten, niin katsotaan missä mennään. Olen kärsinyt myös pahasta unettomuudesta, pahimmillaan en ole meinannut nukahtaa illalla ja sitten olen herännyt jo ennen kolmea yöllä valvomaan. Yöunet on jäänyt siis välillä hyvin lyhyiksi. Onneksi nyt olen tällä viikolla ihme kyllä nukkunut useamman yön paremmin enkä ola valvoskellut aamuöisin! Toivottavasti tämä nyt jatkuisi. Ja onneksi päivisin pystyy tarvittaessa pieniä päiväunia nukkumaan tarvittaessa.

Tammikuun alussa kävin äitiyspolilla vauvan kasvukontrollissa beetasalpaaja läkitykseni vuoksi ja samalla kontrolloitiin istukan paikka. Kaikki oli onneksi vauvalla oikein mainiosti! Hän oli tuolloin jo pää alaspäin, paino oli 2,2kg ja istukka oli noussut turvalliselle korkeudelle synnytystä ajatellen. Eilen neuvolalääkärin käynnillä tehtiin myös ultra. Vauva on edelleen pää alaspäin ja kasvaa sopusuhtaisesti samalla käyrällä, eli keski- ja yläkäyrän välissä. Paino oli eilen 3,4kg, joka tuntui ensi alkuun isolta luvulta. Mutta laskettuna aikana tällä kasvulla paino olisi 4kg pintaan, joka on lääkärinkin mukaan ihan normaali paino. Esikoinen myös kasvoi raskausaikana samalla käyrällä ja syntyi sitten 39+2 painaen 3,7kg. Käynnillä kaikki muu oli myös kunnossa. Kohdunkaulaa oli hyvin jäljellä, ulkosuu auki sormelle, mutta sisäsuu vielä kiinni.

Synnytys on ollut koko ajan nyt enemmän mielessä. Olen pyrkinyt valmistautumaan synnytykseen lukemalla aiheeseen liittyviä kirjoja + tietoa netistä sekä osallistumalla synnytysvalmennukseen. Synnytystoivelista on myös mietitty. Toisaalta odotan synnytystä innolla, että millainen matka nyt on edessä. Toisaalta synnytys jännittää kovasti ja tuntuu, että ei olisi valmis siihen. Suurin jännitys kyllä liittyy siihen, kun synnytyksen ajankohtaa ei voi ennustaa ja esikoinenkin täytyy tällä kertaa saada hoitoon. Että miten sitten kaikki sujuu, kuinka nopeasti synnytys etenee ym. Kun ei voi suunnitella asioita etukäteen ja kontrolloida niitä :D Esikoisen synnytys käynnistettin hepatoosin vuoksi ja silloin tiesi etukäteen, milloin synnytys tullaan viimeistään käynnistämään. Nyt onneksi hepatoosin oireita ei ole esiintynyt ja toivottavasti niitä ei tulekaan. Kertaalleen kyllä kävin varuiksi hepatoosi labroissa, kun koko keho kutisi kovasti, mutta arvot oli täysin normaalit ja kutina ohittui sitten ihon rasvausta tehostamalla. Oli siis todennäköisesti atopiaan liittyvää.

Hankinnat vauvaa varten alkaa nyt olla kaikki kasassa! Pinnasänky on valmiiksi laitettu, hoitoalusta paikoillaan, pienet vaatteet pestynä ja lipastoon järjesteltynä, vaunut odottamassa käyttäjäänsä. Eilen tilasin turvakaukaloon ja autoomme sopivan telakan ja tämä oli viimeinen hankinta, mitä tarvitaan nyt ennen vauvan syntymää enää. Ihanaa, kun kaikki hankinnat on nyt tehtynä ja kaikki on valmiina vauvaa varten. Kotona on tarkoitus tehdä vielä pieniä siivoiluja ja kaappien läpikäymisiä tässä ennen vauvan syntymää. Sairaalakassi on osittain pakattuna. Täytyisi pakata se loppuun ja käydä ostamassa eväitä ja herkkuja kassiin.

Vauva liikuskelee ja punkee tälläkin hetkellä kovasti vatsassa. Mieletöntä päästä pian tapaamaan hänet <3

tiistai 17. joulukuuta 2024

24.-29. raskausviikko

 Eli raskausviikot 23+0-28+6.


Huh taas on viikot vilahtanut kovalla vauhdilla ohitse! Ei pysy pää yhtään perässä, että mennään jo näin pitkällä raskautta, että viimeinen kolmannes on alkanut.

Vihdoin viikolla 25. tuntui, että pahoinvointi väistyi kokonaan! Edelleenkin joutuu pitämään huolen, että syö tarpeeksi usein, mutta oksettava ja etova olo on nyt pysynyt poissa. Ruokien suhteen olen kyllä edelleen valikoiva, mikä maistuu milloinkin. Mutta ihanaa, kun ei tarvitse huonosta olosta kärsiä. Kävin 24+2 vihdoin sokerirasituksessakin ja yllätyin kuinka hyvin se meni. Nälkä tuli kyllä paaston aikana jo aamuyöstä, mutta huonoa oloa ei kuulunut sokerilitkun nauttimisen jälkeenkään. Arvot olivat myös oikein hyvät eikä raskausdiabetesta näin ollen todettu.

Nukkumisen kanssa on alkanut olla ongelmia viimeisen kuukauden aikana. Iltaisin väsyttää kovasti, mutta nukahtaminen on vaikeaa. Lisäksi heräilen pitkin yötä pissalle ja muuten vaan. Välillä jään hereille valvomaan ja välillä nukahdan nopeasti uudelleen. Yöt tuntuvat siis kovin katkonaisilta. Vatsassa tuntuu olevan kunnon bileet aina heräillessäni aamuöisin ja vauvan liikkeitä on lohdullista tuntea. Pari viikkoa sitten alkoi tuntumaan, että väsymys ja uupumus alkaa olla sen verran kovaa, että en meinaa jaksaa selviytyä töistä ja arjesta. Lisäksi alkoi tulemaan kovasti rytmihäiriöitä, joita tutkittiin. EKG ja labrat olivat onneksi ok, joten kyse on vain vaarattomista kammiolisälyönneistä. Kävin viikko sitten vielä työterveyslääkärillä tuon työssäjaksamisen vuoksi ja pyysin, voisiko ferritiinin myös tsekata varuiksi. Hb oli nimittäin hyvä 140, mutta eihän se rautavarastoista kerro mitään. Ferritiini olikin sitten matala, tulos oli <12. Se varmasti omalta osaltaan myös selittää väsymystä ja uupumusta, rytmihäiriöitä sekä aivosumua mikä vaivaa. Lisäksi uniongelmat, migreenit, liitoskivut, iskias vaivat ja harkkasupistukset, niin kroppa on ollut aika kovilla. Aloitin Sideral kuurin, toivottavasti arvot lähtisivät edes vähän nousemaan ja vauva saisi kerrytettyä omia varastojaan. Työterveyslääkäri kirjoitti lyhyen sairausloman, jonka aikana iski flunssakin päälle ja vointi on ollut entistä väsyneempi. Tänään olen menossa taas lääkärille, toivottavasti tämä lääkäri kirjoittaisi vähän pidemmän sairausloman, sillä tilanne ei nyt vaikuta tässä paranevan voinnin suhteen mihinkään.

Vatsa on kasvanut kovaa vauhtia viime viikkoina ja raskaussovelluksetkin kertoivat, että vauva kerryttää painoa nyt nopeasti. Sen kyllä tuntee. Liikkeet ovat vahvistuneet koko ajan ja tuntuvat koko ajan kovemmin. Vauva on tainnut olla poikittain vatsassa, sillä liikkeitä on tuntunut alavatsalla molemmissa kyljissä. Nyt tänään taas liikkeet ovat tuntuneet oikealla ylävatsalla. Hän taitaa mahtua vielä vaihtelemaan asentoa hyvin. Toivottavasti hän tässä asettuisi pää alaspäin. 

Esikoisen raskaudessa sain anti-D-suojaukset, sillä olen rhD-negatiivinen ja esikoinen oli positiivinen. Nyt vauva onkin rhD-negatiivinen, joten suojausta ei tarvita ja riskiä tuolle rhD-immunisaatiolle ei näin ollen ole. Neuvolakäyntejä tuntuu olevan harvakseltaan, vaikka ei niitä taida olla kuin 1 vähemmän, kuin ensisynnyttäjillä. Seuraava käynti olisi tiedossa vuoden viimeinen päivä ja tuolloin tehdään isyyden tunnustus.

Hankintoja ollaan tehty tässä viimeisen kuukauden aikana. On tullut osteltua vaatteita muutamat uutena sekä käytettynä. Rattaiksi valikoitui Britaxin Smile3, jotka löytyivät myös käytettynä. Turvakaukaloksi ostettiin Britaxin Baby Safe Core. Sen Isofix-jalusta ei vain sopinutkaan automme Isofixeihin, vaikka Britaxin sivuilla näytti, että pitäisi olla ok. Toivottavasti tuohon kaukaloon sopiva toinen jalusta sopii, sitä täytyisi käydä liikkeessä kokeilemassa. Ostin black friday alesta myös Hauckin syöttötuolin, johon kiinni menevän sitterin löysin käytettynä. Esikoisen aikainen unipesä on myös nyt kaivettu esille ja pesty valmiiksi. Vielä pitäisi ainakin pinnasänky, patja, lakanoita ja kaikenlaisia vauvan hoitoon tarvittavia tarvikkeita ostella. Mutta onneksi tässä on vielä hyvin aikaa :) Otimme tällä kertaa äitiysavustuksen rahana, sillä esikoisen aikaisesta äitiyspakkauksesta on säästössä vaatteita ym.

keskiviikko 30. lokakuuta 2024

Rakenneultra ja 15.-23. raskausviikko

 Eli raskausviikot 14+0-22+6.

Tauko kirjoittelusta venähti vahingossa pitkäksi, arki on ollut melko kiireistä ja väsymyksen vuoksi iltaisin on joutunut mennä aikaisin nukkumaan. Viime kirjoituksen jälkeen olen päässyt palaamaan töihin syyskuun alussa. Arkeen palaaminen on ollut ihanaa! Ja ihaninta on ollut se, että pahoinvointi ei ole ollut niin lamaavaa ja se on asteittain helpottanut sieltä 14. raskausviikolta lähtien. Xonveaa jouduin syömään vielä jonkin aikaa töihin paluun jälkeen, en muista tarkalleen, millä viikolla uskalsin jättää sen kokonaan pois. Mutta ainakin nyt vajaan kuukauden olen pärjäillyt ilman sitä. Edelleen aamuisin ja aamupäivisin pahoinvointi aaltoilee ja täytyy huolehtia, ettei ruokavälit pääse kasvamaan liian pitkiksi, sillä muuten iskee oksettava olo. Sokerirasituksessa minun olisi pitänyt käydä jo rv12-16 pcos diagnoosin takia, mutta tuon pahoinvoinnin vuoksi en ole vieläkään siihen päässyt, sillä kroppa ei kestä paastoa ja koe varmasti päättyisi oksentamiseen. Lääkärin luvalla olen saanut lykätä sitä ja tarkoitus olisi käydä rasituksessa rv24. Eiköhän tuolloin jo toivottavasti paastosta selviä.

Vatsa on kasvanut ihanaksi selkeäksi raskausmasuksi viikkojen edetessä. Vauva liikkuu ja potkii aktiivisesti, liikkeitä tuntuu jo useita kertoja päivässä ja muutaman kerran olen kädellekin liikkeet tuntunut ja nähnyt ne vatsan läpi <3 Istukka on edessä, joten se on taas vaimentanut liikkeiden tuntemista alkuun ja varmasti vieläkin.

Ruoka maistuu onneksi paremmin, vaikka edelleen on välillä vaikea keksiä, mitä tekisi mieli syödä. Edelleen mielihaluna on jäätelö! Varsinkin mäkkärin mcflurry/sunday jäätelöä tekisi usein mieli. Närästystä tuli pahimman pahoinvoinnin helpottamisen jälkeen edelleen hyvin herkästi, mutta nyt sekin on ollut helpottamaan päin. Sen sijaan liitoskipuja on alkanut viime viikkoina esiintyä rasituksessa. Varsinkin, jos kävelee reippaammin ja yhtään pidempää matkaa, niin tuntuu kunnon sukkapuikko vihlontaa.Samoin migreenejä on ollut melko paljon ja näiden takia joitain sairauspoissaoloja töistä.

Rakenneultra

Meillä oli rakenneultra 20+0 ja siellä oli onneksi kaikki niin kuin pitääkin. Rakenteet olivat kaikki kunnossa ja vilkas tyyppi masusta löytyi <3 Paino pienellä oli 373grammaa. Istukka oli lähellä kohdunsuuta ja istukan paikka kontrolloidaan varuiksi viikolla 32. Kätilö kyllä sanoi, että kyllä se sieltä nousee ja ei tule aiheuttamaan ongelmia ja normaali alatiesynnytys onnistuu. Samassa ultrassa tullaan sitten tekemään kasvukontrolli, sillä syön beetasalpaajaa migreenin estoon. Ennen ultraa taas toisaalta jännitti kovasti, mutta toisaalta oli sellainen olo, että kaikki menee hyvin. Pyysimme kätilöä kirjoittamaan sukupuolen lapulle, niin kuin esikoisen raskaudessakin, jotta voimme katsoa sen rauhassa yhdessä myöhemmin. Päädyimmekin pitämään hyvin pienet gender reveal - juhlat perheillemme. Sukupuolen paljastus tapahtui confettitykin avulla ja sieltä tuli sininen confetti sade, meille tulee siis toinen poika! <3 Olin todella yllättynyt, sillä on ollut niin vahva fiilis tytöstä ja kaikki lähipiirissä tulevaa isää lukuunottamatta veikkasivat tyttöä :D Mutta ihanaa saada toinen poika ja veljes kaksikko!


Rakenneultra 20+0

Hankintoja ei ole vielä tullut suuremmin tehtyä, muutama vaate vain tullut ostettua. Esikoisesta olin jo tässä vaiheessa tehnyt vaikka mitä hankintoja. Nyt ei ole tullut vielä tarvetta/fiilistä lähteä kaikkea ostelemaan vaan on ajatellut, että kyllä tässä ehtii. Ja jotenkin haluaa tarkkaan miettiä, mitä tarvitaan. Onneksi esikoisen vauva ajoilta on tallessa kaikenlaista säästettynä. Täytyisikin käydä ajan kanssa säästetyt vaatteet läpi ja tehdä taulukkoa, paljonko mitäkin kokoa on säästössä. Rattaat, syöttötuolin, sitterin ja pinnasängyn koitan löytää käytettynä. Ja tarvittavia vaatteita myös. Uutena ostetaan ainakin pinnasängyn patja sekä turvakaukalo. 


tiistai 3. syyskuuta 2024

13. ja 14. raskausviikko

Eli raskausviikot 12+0-13+6.

Suurimmat oireet: Väsymys, pahoinvointia ja oksentelua aaltoillen, migreeniä, akne. Alavatsassa välillä vihlontaa. Hiivatulehduskin iski.

Mielihalut: Edelleen jäätelö mielihaluna :D Ruokaa pystyy syömään koko ajan paremmin ja nyt on tehnyt mieli keitettyä perunaa/uuniperunaa + lämminsavulohitäytettä. Sama oli esikoisen raskaudessa näillä viikoilla, kun ruoka alkoi maistumaan taas vähän paremmin!

Mietteitä: Viimeisin viikko on mennyt oksentelematta ja energiatasot ovat nousseet pikkuhiljaa. Migreenejä tulee ja menee. Rasitus edelleen pahentaa pahoinvointia ja väsymystä. Viikonloppuna oli paljon ohjelmaa, kun oli esikoisen futisturnausta ja kaverisynttäreitä. Viikonlopun jaksoin suht hyvin, mutta tämä alkuviikko onkin mennyt sitten hirveän väsymyksen, pahoinvoinnin ja migreenien kourissa. Koitin viikonlopun jäljiltä laskea Xonvean annostustakin 1 tablettiin iltaisin, mutta se oli selkeästi virhe, kun pahoinvointi pahentui heti. Nostinkin annostuksen takaisin 2tbl iltaisin ja uusin taas reseptin, kun paketti alkoi loppumaan. Näyttää siltä, että joutuu vielä hetken lääkettä jatkamaan. Olen sairauslomalla vielä torstaihin asti ja työterveyslääkäri soittelee vointiani silloin. Olen ajatellut, että kokeilisin perjantaina töihin paluuta ja ihan toimistolle fyysisesti menemistä. Toivotaan, että töihin paluu sujuu hyvin. Pikkuhiljaa täytyy myös valmistautua vauvan tuloon ja nyt ensimmäisenä on ollut haussa isompi asunto. Asumme esikoisen kanssa kaksiossa, johon ollaan hyvin kaksin mahduttu. Vauvan myötä on ajatuksissa ollut kolmioon vaihto, että esikoinen saa oman huoneen ja ei häiriinny vauvan yöheräilyistä ynnä muista. Nyt sainkin asuntotarjouksen isommasta asunnosta, joka löytyy toiveideni mukaisesti samasta talosta, missä nyt asutaan! Ensi kuussa olisi siis muutto tiedossa ja toivottavasti vointi on silloin jo parempi ja energiaa muuttoon löytyy :D

NT-ultra

Viime viikolla meillä oli kauan odotettu nt-ultra! Ennen ultraa taas kovasti jännitti, onko pieni vielä elossa ja onko kaikki kunnossa. Tietyllä tavalla oli kuitenkin luottavainen olo, että eiköhän me hyviä uutisia ultrassa saada. Ultraus tehtiin vatsan päältä ja pienokainen tuli heti näkyviin ja liikuskeli kovasti, pystyi siis heti huokaisemaan helpotuksesta. Hän näytti jo pieneltä vauvalta, kasvu on ollut valtava sieltä 9+4 viikon varhaisultrasta <3 Vahva syke löytyi ja kaikki rakenteet sekä niskaturvotus olivat ok. Mittauksissa pieni oli hieman isompi, hän itsepäisesti pysyi sellaisessa asennossa, että mittausta ei ensin meinattu saada tehtyä :D Laskettu aika aikaistui nyt neljällä päivällä. Seulatulokset tulivat seuraavana päivänä ja olivat nekin ok. 


Olo on ollut todella helpottunut, on päästy jo tänne asti ja kaikki on mennyt niin hyvin kuin mahdollista! Alkaa pikkuhiljaa konkretisoitumaan se, että maaliskuussa meille tulee todennäköisesti oikeasti vauva. On ollut myös epäuskoinen olo siitä, että oikeastiko tällä kierroksella ei näillä näkymin tarvitse kärsiä keskenmenoja. Pahoinvoinnin suhteenkin aletaan olemaan voiton puolella, kun vointi pikkuhiljaa asteittain helpottaa. Muuton jälkeen lokakuun puolivälissä olisi tiedossa rakenneultra ja toivottavasti sen jälkeen pääsee pikkuhiljaa tekemään hankintoja vauvaa varten.