38.-40. raskausviikko sekä raskaushepatoosi diagnoosi

 Eli raskausviikot 37+0-39+6.

Viime postauksessa kirjoittelinkin, että minulla oli esikoisen raskaudessa hepatoosi. Nyt myös alkoi lievänä tuntumaan tuttua jalkapohjien kutinaa viikolla 37+. Lisäksi on ollut koko kropan kutinaa ja yhdessä vaiheessa myös kämmenet kutisivat. Pyysin heti labralähetteet maksa- ja sappiarvojen mittaukseen neuvolasta ja labroissa sappihapot olivatkin koholla ollen 9,8, maksa-arvot olivat normaalit. Esikoisen raskaudessa sappihapot taisivat ensimmäisellä mittauksella olla 10,2. Neuvola teki lähetteen äitipolille, josta vastauksena oli aloittaa Adursal lääkitys annoksella 1+1 ja toteuttaa labraseurannat viikottain neuvolan kautta. Käynnistys olisi viimeistään laskettuna. Viime kerralla pääsin suoraan melkein samoilla arvoilla äitipolille ultrakontrolleihin ja hepatoosin hoito hoidettiin kokonaan sieltä käsin. Olinkin nyt hieman yllättynyt ja pettynyt, kun noita kontrolleja ei ole ollutkaan. Pettynyt sen vuoksi, että viimeksi seuranta oli paljon tiiviimpää ja ultrat toisivat mielenrauhaa siitä, onko vauvalla varmasti kaikki hyvin. Viimeksi ultrakontrolleissa nimittäin todettiin myös lapsiveden määrän vähenevän ja tämän + hepatoosin vuoksi synnytys käynnistettiin jo viikko ennen laskettua. Mikään muu asia lapsiveden vähenemistä paljastanut, kun nuo ultrat. Olen nyt koittanut tätä asiaa tuoda ilmi kaikilla terveydenhuollon kontakteilla, myös äitipolin kätilöille, mutta tarkempaa seurantaa ei ole siltikään järjestetty. Täytyy vain siis luottaa, että ammattilaiset osaavat arvioida tilanteen ja itse olen seuraillut (ja ajoittain stressannut) tiiviisti vauvan liikkeitä. Adursal lääkityksellä sappihapot olivat tippuneet rv38 kontrollissa juuri ja juuri viitearvoihin, mutta tänään otetussa kontrollissa olivat nousseet taas hieman ollen 6,8. Kutina on ollut onneksi lievää verrattuna esikoisen raskauden hepatoosi kutinaan. 

Kauaa ei enää tarvitse vauvaa odotella, sillä käynnistys on nyt varattuna tasan lasketulle päivälle ensi viikolle <3 Niin jännittävää. Toivon kyllä, että synnytys vielä itsellään ehtisi lähteä ennen sitä käyntiin. Olen ollut liikkeellä sen mitä pystyn, tehnyt lantiota avaavia liikkeitä, pyöritellyt jumppapallon päällä, käynyt synnytystä käynnistelevässä hieronnassa jne. Liitoskivut ovat todella kovia ja rajoittavat liikkumista, menkkakipumaisia tuntemuksia on ollut välillä, harkkasupistuksia on jatkuvasti liikkeessä/ylhäällä ollessa. Yhtenä yönä olen tuntenut kipeämpiä ja napakampia supistuksia, mutta ne jäi siihen yhteen kertaan. Yöt on nyt tullutkin nukuttua ihmeellisen hyvin! Nousen kyllä joitain kertoja pissalle ja heräilen kääntämään kylkeä, mutta en ole jäänyt nyt valvomaan pitkiksi ajoiksi hereille. Väsymys ei ole ollut enää niin lamaavaa, kun on saanut nukuttua paremmin. Päivisin kyllä edelleen usein nukun pienet päikkärit, jotta jaksaa. Ferrodan + Puhdistamon tripla rauta menee edelleen matalan Ferritiinin vuoksi. Toivottavasti arvot olisivat hieman edes nousseet niiden avulla. Tässä loppuraskaudessa on ajoittain ollut taas pahoinvointia. Ei mitään verrattuna alkuraskauden pahoinvointiin, mutta välillä on ollut vaikea syödä huonon olon vuoksi ja olo on ollut kuin krapulassa. Toisena päivänä sitten taas saattaa tuntua, että on loputon nälkä ja voisi olla koko ajan syömässä jotain. Mielihaluna on ollut smoothiet, mehut ja hedelmät. 

Lähestyvä synnytys on aiheuttanut ristiriitaisia tunteita. Toisaalta haluaa tavata vauvan ja saada pikkuhiljaa omaa kehoa taas takaisin, sillä raskaus on taas ollut hyvin raskasta aikaa fyysisesti itselle. Toisaalta tämä raskausaika on mennyt todella nopeasti ja ei olisi valmis luopumaan vielä raskausvatsasta ja tästä erityisestä ajasta elämässä, jonka on onneksi päässyt kokemaan toista kertaa. Synnytys on myös jännittänyt ja olen miettinyt, miten selviän siitä toisen kerran. Viime päivinä kyllä olen huomannut ajatusten kääntyvän koko ajan enemmän ja enemmän siihen, että toivon synnytyksen käynnistyvän pian ja tunnen olevani valmiimpi siihen! Henkisesti siis taitaa olla mieli koko ajan valmiimpi synnytykseen. Odotan kyllä kovasti sitä hetkeä, kun saan vauvan syliin ja kun sisarukset pääsevät tapaamaan toisensa ensi kertaa <3

30.-37. raskausviikko

 Eli raskausviikot 29+0-36+6.

Oikeasti raskausviikot vaihtuvat tiistaisin, ensi tiistaina on 37+0 ja vauva on jo sitten täysiaikainen! Hurjaa!

Viikot ovat taas vilahtaneet kovaa vauhtia. Vointi on ollut kovin väsynyt ja nyt loppua kohden käy koko ajan olo raskaammaksi ja liikkuminen vaikeammaksi. Liitoskivut ovat tällä viikolla pahentuneet entisestään, vauva ilmeisesti painaa enemmän alemmas. Parhaani mukaan pyrin olemaan joka päivä liikkeellä ja tekemään vähän kehonhuoltoa. Jäin uudenvuoden jälkeen töistä pienelle lomalle ja loman aikana totesin, että en kyllä enää työkykyinen ole kaikkien oireiden kanssa. Töiden tekeminen oli jo pitkään tuntunut todella raskaalta ja vaikealta. Loman jälkeen työterveydestä onneksi lääkäri kirjoitti sairausloman äitiysvapaan alkuun asti, joka alkoi virallisesti 28.1.25.

Joulukuussa minulla todettiin raudanpuute, johon aloitin Sideral 30mg 2 kapselia päivässä. Tammikuussa arvot mitattiin uudelleen ja Ferritiini ei ollut noussut mihinkään, Hb oli pysynyt samana hyvällä tasolla ollen 140. Hakeuduin raudanpuutteeseen perehtyneelle lääkärille ja hän suositteli rautainfuusiota, jonka erittäin mielelläni ottaisin. Suurimpana huolena itsellä on vauvan syntyminen raudanpuutteisena ja toki omaan vointiinkin olisi mukava saada helpotusta. Valitettavasti rautainfuusiota ei julkisella puolella saa näillä arvoilla eikä vakuutusyhtiökään myöntänyt sitä hyvänä pysyneen Hb arvon vuoksi. Omasta pussista maksamalla sen saisi, mutta siihen ei nyt tässä kohtaa ole varaa. Lääkärin suosituksesta vaihdoin rautavalmisteiksi Ferrodan + Puhdistamon tripla rauta, toivottavasti näillä arvot nousisi. Seuraavan kerran käyn mittauttamassa arvot synnytyksen jälkeen sitten, niin katsotaan missä mennään. Olen kärsinyt myös pahasta unettomuudesta, pahimmillaan en ole meinannut nukahtaa illalla ja sitten olen herännyt jo ennen kolmea yöllä valvomaan. Yöunet on jäänyt siis välillä hyvin lyhyiksi. Onneksi nyt olen tällä viikolla ihme kyllä nukkunut useamman yön paremmin enkä ola valvoskellut aamuöisin! Toivottavasti tämä nyt jatkuisi. Ja onneksi päivisin pystyy tarvittaessa pieniä päiväunia nukkumaan tarvittaessa.

Tammikuun alussa kävin äitiyspolilla vauvan kasvukontrollissa beetasalpaaja läkitykseni vuoksi ja samalla kontrolloitiin istukan paikka. Kaikki oli onneksi vauvalla oikein mainiosti! Hän oli tuolloin jo pää alaspäin, paino oli 2,2kg ja istukka oli noussut turvalliselle korkeudelle synnytystä ajatellen. Eilen neuvolalääkärin käynnillä tehtiin myös ultra. Vauva on edelleen pää alaspäin ja kasvaa sopusuhtaisesti samalla käyrällä, eli keski- ja yläkäyrän välissä. Paino oli eilen 3,4kg, joka tuntui ensi alkuun isolta luvulta. Mutta laskettuna aikana tällä kasvulla paino olisi 4kg pintaan, joka on lääkärinkin mukaan ihan normaali paino. Esikoinen myös kasvoi raskausaikana samalla käyrällä ja syntyi sitten 39+2 painaen 3,7kg. Käynnillä kaikki muu oli myös kunnossa. Kohdunkaulaa oli hyvin jäljellä, ulkosuu auki sormelle, mutta sisäsuu vielä kiinni.

Synnytys on ollut koko ajan nyt enemmän mielessä. Olen pyrkinyt valmistautumaan synnytykseen lukemalla aiheeseen liittyviä kirjoja + tietoa netistä sekä osallistumalla synnytysvalmennukseen. Synnytystoivelista on myös mietitty. Toisaalta odotan synnytystä innolla, että millainen matka nyt on edessä. Toisaalta synnytys jännittää kovasti ja tuntuu, että ei olisi valmis siihen. Suurin jännitys kyllä liittyy siihen, kun synnytyksen ajankohtaa ei voi ennustaa ja esikoinenkin täytyy tällä kertaa saada hoitoon. Että miten sitten kaikki sujuu, kuinka nopeasti synnytys etenee ym. Kun ei voi suunnitella asioita etukäteen ja kontrolloida niitä :D Esikoisen synnytys käynnistettin hepatoosin vuoksi ja silloin tiesi etukäteen, milloin synnytys tullaan viimeistään käynnistämään. Nyt onneksi hepatoosin oireita ei ole esiintynyt ja toivottavasti niitä ei tulekaan. Kertaalleen kyllä kävin varuiksi hepatoosi labroissa, kun koko keho kutisi kovasti, mutta arvot oli täysin normaalit ja kutina ohittui sitten ihon rasvausta tehostamalla. Oli siis todennäköisesti atopiaan liittyvää.

Hankinnat vauvaa varten alkaa nyt olla kaikki kasassa! Pinnasänky on valmiiksi laitettu, hoitoalusta paikoillaan, pienet vaatteet pestynä ja lipastoon järjesteltynä, vaunut odottamassa käyttäjäänsä. Eilen tilasin turvakaukaloon ja autoomme sopivan telakan ja tämä oli viimeinen hankinta, mitä tarvitaan nyt ennen vauvan syntymää enää. Ihanaa, kun kaikki hankinnat on nyt tehtynä ja kaikki on valmiina vauvaa varten. Kotona on tarkoitus tehdä vielä pieniä siivoiluja ja kaappien läpikäymisiä tässä ennen vauvan syntymää. Sairaalakassi on osittain pakattuna. Täytyisi pakata se loppuun ja käydä ostamassa eväitä ja herkkuja kassiin.

Vauva liikuskelee ja punkee tälläkin hetkellä kovasti vatsassa. Mieletöntä päästä pian tapaamaan hänet <3