Eli raskausviikko 8+0-9+6.
Suurimmat oireet: Rinnat edelleen kipeät, turvotus, väsymystä ja pahoinvointia. On off migreeniä.
Mielihalut/mikä etoo: Vaihtelee kovasti, mitkä ruoat milloinkin maistuvat. Mutta parhaiten uppoaa hedelmät, jogurtit, smoothiet, jäätelö. Lämmin ruoka on nyt maistunut vähän paremmin pieninä annoksina. Etomisen kohteet vaihtelevat myös, raskauden alussa tekemääni ja syömääni nuudelipannua kohtaan on tullut kova etominen, jos edes muistelen tuota ruokaa.
Toinen varhaisultra 9+4: Samoin, kuin esikoisen raskaudessa, oli nytkin pakko käydä toisessakin varhaisultrassa varmistamassa, että kaikki on edelleen ok. Ennen esikoisen raskautta oli siis keskeytynyt keskenmeno, kehitys oli keskeytynyt 8+6. Halusin käydä varhaisultrassa tuon etapin ylittämisen jälkeen. Samoin ensimmäinen neuvolakäynti oli hyvin hämmentävä ja ahdistava (terkkari koitti kuunnella sydänääniä, mutta ei löytänyt. Tämän jälkeen koitti ultrata, mutta kertoi, ettei osaa ja ei löytänyt sykettä. Jäi hyvin epävarma olo, onko vatsassa kukaan elossa. Moni muukin asia meni käynnillä pieleen). Jännitys taas kasvoi ennen ultraa koko ajan suuremmaksi ja pritsille ultrattavaksi hypättyäni aloinkin heti itkemään. Onneksi oli taas ihana empaattinen kätilö, joka rauhoitteli. Hän myös totesi, että tuosta aiemmasta keskenmenosta on jäänyt selkeästi trauma itselleni. Mutta, ultrassa oli onneksi kaikki mainiosti! Pieni löytyi heti, heilui ja potki raajoillaan kovasti ja sydämen syke vilkkui vahvana. Olipa ihana nähdä ultrassa jo vähän isompi tyyppi, joka jo liikkuu ja muistuttaa vauvaa päänsä ja raajojensa kanssa <3 Vähän taas luottavaisemmin fiiliksin siis eteenpäin. Seuraavana tiedossa on nt-ultra elokuun lopulla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti