11. ja 12. raskausviikko

 Eli raskausviikot 10+0-11+6.

Suurimmat oireet: Väsymys, pahoinvointi ja oksentelu, migreeni. Lisäksi naamassa joitain finnejä ja yläkroppa ihan täynnä finnejä. Esikoisen raskaudessa ei mielestäni ollut iho näin huonossa kunnossa.

Mielihalut/mikä etoo: Normaalia ruokaa on pystynyt syömään päivisin taas vähän paremmin ja isompia annoksia. Mielihaluna mehu, jota on blandattu kuplavedellä sekä jäätelö. Rasvaista ruokaa ei tee mieli ja se aiheuttaa kovaa närästystä.

Mietteitä: Viime postauksessa kirjoittelinkin, että pääsin laskemaan Xonvean annosta ja oksentelut pysyivätkin poissa alkuun tästä huolimatta. Viime viikolla vointi otti selkeästi takapakkia ja oksentelua on ollut lähes päivittäin. Lisäksi on ollut kovia migreenejä. Vointi on ollut siis huono pahoinvointi + migreenit yhdistettynä ja olen joutunut olemaan sairauslomalla. Onneksi pääsin vihdoin oman työterveyslääkärin vastaanotolle ja hän kirjoitti suorilta 2 viikon sairausloman. Toivottavasti sen jälkeen vointi on jo parempi ja pääsen palaamaan töihin. Lisäksi väsymys on ollut todella lamaavaa. Selkeästi kaikki rasitus ja lämpimät säät pahentavat vointia. Odotan kovasti jo syksyä ja että viileämmät säät tulisivat pysyvästi :D Tänään on jostain syystä ollut energiaa sen verran, että olen jaksanut käydä kaupassa sekä siivota kotona! On tehnyt kyllä hyvää ja hetkellisesti on tuntunut normaalilta, mikä on ihanaa. Ja luo toivoa siihen, että kyllä tämä vointi tästä taas jossain kohtaa helpottaa. Ensi viikolla on tiedossa vihdoin nt-ultra ja jännitän sitä kyllä kovasti. Toivottavasti ultrassa ja seuloissa on kaikki kunnossa ja sitten vihdoin pystyisi kertomaan avoimesti raskaudesta ja päästaisiin kertomaan esikoisellekin.

9. ja 10. raskausviikko

 Eli raskausviikko 8+0-9+6.

Suurimmat oireet: Rinnat edelleen kipeät, turvotus, väsymystä ja pahoinvointia. On off migreeniä.

Mielihalut/mikä etoo: Vaihtelee kovasti, mitkä ruoat milloinkin maistuvat. Mutta parhaiten uppoaa hedelmät, jogurtit, smoothiet, jäätelö. Lämmin ruoka on nyt maistunut vähän paremmin pieninä annoksina. Etomisen kohteet vaihtelevat myös, raskauden alussa tekemääni ja syömääni nuudelipannua kohtaan on tullut kova etominen, jos edes muistelen tuota ruokaa.

Toinen varhaisultra 9+4: Samoin, kuin esikoisen raskaudessa, oli nytkin pakko käydä toisessakin varhaisultrassa varmistamassa, että kaikki on edelleen ok. Ennen esikoisen raskautta oli siis keskeytynyt keskenmeno, kehitys oli keskeytynyt 8+6. Halusin käydä varhaisultrassa tuon etapin ylittämisen jälkeen. Samoin ensimmäinen neuvolakäynti oli hyvin hämmentävä ja ahdistava (terkkari koitti kuunnella sydänääniä, mutta ei löytänyt. Tämän jälkeen koitti ultrata, mutta kertoi, ettei osaa ja ei löytänyt sykettä. Jäi hyvin epävarma olo, onko vatsassa kukaan elossa. Moni muukin asia meni käynnillä pieleen). Jännitys taas kasvoi ennen ultraa koko ajan suuremmaksi ja pritsille ultrattavaksi hypättyäni aloinkin heti itkemään. Onneksi oli taas ihana empaattinen kätilö, joka rauhoitteli. Hän myös totesi, että tuosta aiemmasta keskenmenosta on jäänyt selkeästi trauma itselleni. Mutta, ultrassa oli onneksi kaikki mainiosti! Pieni löytyi heti, heilui ja potki raajoillaan kovasti ja sydämen syke vilkkui vahvana. Olipa ihana nähdä ultrassa jo vähän isompi tyyppi, joka jo liikkuu ja muistuttaa vauvaa päänsä ja raajojensa kanssa <3 Vähän taas luottavaisemmin fiiliksin siis eteenpäin. Seuraavana tiedossa on nt-ultra elokuun lopulla.

Mietteitä: Käytän Xonveaa edelleen pahoinvointiin ja se on pitänyt oksentelun hyvin kurissa. Aamut ja päivät ovat nyt selkeästi vähän helpompia pahoinvoinnin osalta ja on helpompi syödä. Illat taas menevät kovan pahoinvoinnin kourissa. Sain nyt pienennettyä Xonvean annosta ja otan sitä iltaisin 2 tablettia (aamu tabletti siis jäi pois). Päivä aikainen väsymys on hieman helpottanut tämän myötä, vaikka energiatasot eivät vieläkään ole lähelläkään normaalia. Migreeniä on ollut melkein päivittäin ja Panadolin ja lepäämisen voimalla koitan selvitä siitä. Sairausloman jälkeen minulla alkoi suoraan loma, joten onneksi levolle on jäänyt hyvin aikaa. Ensi viikolla pitäisi koittaa töihin paluuta, onneksi etätöiden tekeminen on mahdollista. Olen joutunut olemaan niin paljon kotona, että seinät kaatuvat päälle. Nyt on toisen varhaisultran jälkeen ollut helpompi sisäistää olevansa raskaana ja raskautta kohtaan on vähän luottavaisempi olo. Olenkin nyt uskaltautunut jo haaveilemaan tulevasta ja siitä, minkälaista arki vauvan synnyttyä sitten olisi <3 Esikoisen raskaus- ja vauva ajan kuvia ja videoita on tullut selailtua ja mietittyä, mitä kaikkea vauvalle pitäisi hankkia.