7. ja 8. raskausviikko

Eli raskausviikko 6+0-7+6.

Suurimmat oireet: rinnat ovat kipeät ja turvonneet, kova vatsan turvotus, kova väsymys, huono olo vuorokauden ympäri sekä oksentelu, migreeni.

Mielihalut/mikä etoo: Mielihaluina nektariinit, mansikat, ananas, raikas jäätelö. Lämpimän ruoan syöminen on hankalaa ja melkein mikään ei maistu. Todella hankalaa siis taas syömisten kanssa, kun pakko olisi koko ajan jotain pientä syödä, ettei pahoinvointi pahene, mutta mitään ei tekisi mieli.

Varhaisultra 6+4: Halusin taas käydä varhaisultrassa mahdollisimman pian, kun on mahdollista nähdä syke. Ultraan mennessä taas jännitti kovasti, että löytyyköhän sieltä ketään. Voimakas pahoinvointi kyllä antoi vahvoja viitteitä siitä, että hormonitasot nousee ja raskaus etenee. Ihana kätilö otti meidät vastaan ja oli kiva päästä juttelemaan taustoista ja alkuraskaudesta ammattilaisen kanssa. Pian päästiinkin ultraamaan ja kätilö totesi nopeasti, että kyllä siellä sykkeen vilkkumista näkyy! <3 Pieni vastasi täysin ovulaatiosta laskettuja viikkoja ja syke oli vahva. Kaikki siis onneksi niin hyvin, kun tässä vaiheessa mahdollista! Tuntui niin ihmeelliseltä ja helpottavalta nähdä, että kyllä siellä kohdussa joku kasvaa.

Mietteitä: Tiesin esikoisen raskausajalta mitä odottaa, mutta silti tämä pahoinvoinnin voimakkuus ja syömisen vaikeus tuli vähän yllätyksenä. Tällä kertaa käytössä on ollut viime vuonna Suomeen rantautunut Xonvea lääke. Sen ansiosta oksentelu pysyy kurissa, mutta kova pahoinvointi ja ruokahaluttomuus pysyvät. Lisäksi olen aivan voimaton ja väsynyt, luulen tuon Xonvean pahentavan väsymystä. Olen yrittänyt tehdä etätöitä välillä, mutta töiden tekemisestä ei oikein tule mitään pahoinvoinnin, lamaavan väsymyksen ja migreenin vuoksi. Nyt sainkin onneksi koko ensi viikon sairauslomaa ja sitten minulla alkaakin viimeinen kesälomapätkä. Mieli on ollut maassa, kun ei oikein mitään pysty tekemään tai ketään näkemään. Tuntuu, että on varjo vain itsestään. Lisäksi edelleen on vaikea uskoa olevansa raskaana, mutta koitan muistutella itseäni, että hyvän asian vuoksi tässä kärsitään. Toivon todella, että raskaus etenee loppuun asti ja saamme vauvan syliimme maaliskuussa <3 

5. ja 6. raskausviikko

Kirjoittelin esikoisen raskauden ajalta raskausviikko postauksia tänne blogiin ja niihin onkin ollut nyt kiva palata uuden raskauden myötä! Ajattelin tästäkin raskaudesta kirjoitella itselleni muistiin samalla tavalla :)

5+4 digitesti antoi tuloksen 3+

Eli raskausviikko 4+0-5+6. 

Suurimmat oireet: rintojen arkuus, vatsan turvotus varsinkin illalla, jatkuva nälkä, alavatsan jomottelu. Ajoittain on ollut kovaa väsymystä. 5+2 alkoi tulemaan pahoinvointia, joka päivä päivältä pahentui. 5+5 tulikin sitten ensimmäisen kerran oksenneltua. Aamuöisin on tullut heräiltyä pahoinvoinnin vuoksi ja joudun käydä muutaman kerran yössä syömässä jotain.

Mielihalut: Kaikki raikas! Fantaa/jaffaa tekee mieli appelsiini, sitrus ja lemonade mauissa. Myös erilaiset raikkaat juotavat jogurtit ja smoothiet menevät parhaiten. Myös jotain pientä suolaista tekee mieli, esimerkiksi ranskalaisia.

Mietteitä: Viidennellä raskausviikolla oli todella vaikea sisäistää olevansa raskaana ja se tuntuu kyllä edelleen uskomattomalta. Seurailin viivojen vahvistumista alkuun päivittäin. Minulla oli pientä vaalean rusehtavaa tiputtelua, joka tietenkin säikäytti, että viittaako se keskenmenoon. Lisäksi digitesti antoi 5+0 viikot 2-3. Kävin gynen vastaanotolla mielenrauhan vuoksi 5+3 ja syytä pienelle tiputtelulle ei löytynyt. Gyne veikkasi sen olevan vaaratonta alkuraskauteen kuuluvaa vuotoa. Ultrassa näkyi mitä pitikin: raskausontelo ja ruskuaispussi. Varhaisultra on varattuna ensi viikolle ja toivottavasti silloin näkyisi myös alkio sykkeineen <3 Nyt tuo pieni vuotelu onkin jo kokonaan loppunut. Tuota keskenmeno panikointia lukuunottamatta fiilis on ollut aika rauhallinen ja tyyni raskauden suhteen. Ja tehdessäni digitestin uudelleen tällä viikolla sain näyttöön 3+! :) Vointi on koko ajan huonontunut ja pahoinvointi nostaa kovasti päätään. Jouduinkin jo pariksi päiväksi jäämään sairauslomalle töistä kovan pahoinvoinnin ja väsymyksen vuoksi. Kävin lääkärissä ja koitan nyt alkuun Omeprazol + Primperan + B6-vitamiini yhdistelmällä pärjätä. Jos pahoinvointi ja oksentelu eskaloituu niin seuraavaksi kokeillaan sitten Xonveaa. Esikoisen raskaudessa pahoinvointi oli todella lamaavaa ja olin toimintakyvytön vajaa pari kuukautta, joten toivon, että nyt pääsisin hieman helpommalla. Mutta ainakin luulisi hormonitasojen hyvin nousevan, kun olo on niin huono.

RFSU herkkä 

RFSU herkkä ja pregcheck dpo16 aamusta

Toinen Letrozol kierto ja vihdoinkin toivottu plussa!

Tuijotan epäuskoisena raskaustestiä. Onko siinä toinenkin viiva! Sydän alkaa hakkaamaan. Tunne ei ole se mitä olin etukäteen ajatellut sen olevan, jos kaksi viivaa testiin piirtyy jonain päivänä. Tuntuu, että päässä lyö vaan tyhjää ja olo on todella epäuskoinen. Minäkö raskaana?

Toiseen Letrozol kiertoon lähdettiin siis tupla annoksella eli Letrozol 5mg kp3-7. Seuranta ultra oli taas kp12 ja nyt nähtävissä oli vasemmalla 14mm johtofolli! Kp15 sain positiivisen ovulaatiotestin ja ovulaatio on tapahtunut oireiden perusteella kp16. Gynen kanssa oli soittoaika kp18 ja hän sanoi, että oireiden ja mittailemieni lämpöjen perusteella ovulaatio on kyllä hyvin todennäköisesti tapahtunut. Hän laittoi lähetteen progesteroni labraan, joka otetaan tiettyyn aikaan ovulaation jälkeen. Itsellä tämä aika olisi osunut juuri juhannukseen, joten sovittiin, että käyn seuraavassa kierrossa. Sain luvan jatkaa Letroja omin päin tulevissa kierroissa, kun on saatu hyvä vaste aikaan.

Ovulaation jälkeen siis lämmöt nousivat hyvin. Normaalisti rinnat/nännit kipeytyvät oviksen jälkeen, mutta nyt tuota oiretta ei tullut. 6dpo tuli ministi tiputteluvuotoa, josta ajattelin, että mönkään meni ja tiputtelu alkaa nyt vain aiemmin, kuin normaalisti. 8dpo alkoi rinnat/nännit kipeytymään, josta toiveet nousi korkealle. Esikoisen raskaudessa olen juuri 8dpo kirjannut rintojen arkuuden oireeksi. Eilen 9dpo alkoi tulemaan lisää oireita: hajuaisti on herkempi, turvotusta, alavatsan lievää juilintaa, nälkä tulee nopeammin ja välillä on ollut ohimenevästi hieman huonohko olo. Ja eilen testiin sitten piirtyikin hailakkaa toista viivaa! Olin ajatellut itkeväni onnesta ja iloitsevani, kun saan positiivisen testin, mutta enemmänkin tosiaan olo oli vain hyvin epäuskoinen ja en pystynyt sisäistämään, että asia voisi olla totta. En uskaltanut yhtään luottaa, että kyseessä olisi oikea viiva. Pelkäsin että onkin vain tosi räikeä viivanpaikka.

Tänään aamulla tein uudet testit ja rfsu herkkä olikin vahvistunut eilisestä ja clearbluen digi antoi tuloksen raskaana! Eli kyllä täällä oikeasti taidetaan olla raskaana! Vaikka en vieläkään pysty uskomaan sitä ja huomaan ajoittain vain yhtäkkiä muistavani, että hei niin tosiaan, mähän taidan olla raskaana. Vielä on niin kovin aikaista, vasta rv3+3, joten mitä vaan voi vielä sattua. Tänään tulikin hieman vaaleanpunertavaa pyyhkiessä vessassa, joka tietenkin pisti huolestuttamaan. Mutta ei auta, kun mennä päivä kerrallaan ja katsoa miten tämän raskauden kanssa käy. Toivottavasti hyvin ja saisimme ensi maaliskuussa vauvan ja sisaruksen esikoiselle ❤️ 

Kävin hamstraamassa kaupasta lisää testejä, joten testailua tiedossa siis tulevina päivinä :D Ja pitää varmaan katsoa, että mitä rajoituksia sitä raskausaikana ruokailujen suhteen olikaan.

Ensimmäinen Letrozol kierto

 Lähdin ensimmäiseen Letrozol kiertoon hyvin toiveikkain ja positiivisin mielin. Ajattelin, että koska kehoni kuitenkin välillä ovuloi luonnollisesti ja takana on spontaaneja raskautumisiakin, niin eiköhän se normaali Letrozol annos jo saa ovulaation aikaan kehossani. Noh, asia ei aivan noin helposti valitettavasti mennytkään.

Söin Letrosolit ohjeen mukaan 1 tabletti kiertopäivinä 3-7 ja jäin odottelemaan innokkaana ovulaatiota. Ovistestailut aloitin KP9. KP10 aamusta sain jo viittä vaille positiivisen ovistestin. Mietin, että voikohan oikeasti jo ovis olla, vähän oli oireita, mutta ei kovin vakuuttavasti. KP12 menin ultraan, jossa oli kyllä hieno ja oikeanlainen 8mm limakalvo nähtävillä, mutta munasarjoissa paljon vain pieniä alle 8mm folleja. Ei siis mitään johtofolliin ja lähestyvään ovulaatioon viittaavaa. Tuo viittä vaille positiivinen ovistesti selittyi sillä, että PCOS:stä kärsivillä on usen korkeammat LH-tasot ja testit antaa sen vuoksi vääriä positiivisia. Käytiin samalla käynnillä aiemmin otetut labrat läpi ja nämä kaikki puolsivat PCOS:ää. AMH oli kuulemma hurjan korkea, yli 10. Gyne halusi antaa vähän lisäaikaa kropalle ja sovittiin uusi ultra kp17. Tilanne oli sama, joten päädyttiin käynnistämään uusi kierto 10pvän Terolut kuurilla ja ensi kiertoon sitten tupla annos Letrozolia.

Fiilis on tällä hetkellä pessimistinen onnistumisen suhteen. Turhauttaa, kun oma kroppa ei toimi miten sen pitäisi. Ahdistaa, että miksi tilanne on nyt näin paha PCOS kanssa, kun sairaudesta huolimatta aiemmin olen ovuloinut kuitenkin suht säännöllisesti. Nyt ei ovulaatiota saada lääkkeilläkään aikaan. Huomaan myös esikoisen yritysajalta tuttujen katkeruuden tunteiden nousevan välillä pintaan pieniä vauvoja ja raskaana olevia ihmisiä nähdessä. Taannoin eräässä isommassa tilaisuudessa näin yhteensä noin 10 naista kauniine raskausvatsoineen ja pääsin onnittelemaankin tuttua raskaudestaan. Myös somen raskauspostaukset taas tuntuu pahalta. Tuntuu, että miksi taas kaikki muut onnistuu ja kuin juoksisi jotain kilpaa aikaa vastaan. Miksi meillä esikoisen yritysaikana jouduttiin käymään kaksi keskenmenoa läpi ja nyt toisessa yrityksessä turvautumaan lääkkeisiin. Vaikka enhän minä voi tietää mikä on muiden taival onnistuneen raskauden takana. Siellä voi olla epäonnistumista, turhautumista, kipua, hoitoja, keskenmenoja ja vaikka kuinka pitkä taival takana, että raskaus on onnistunut. Silti välillä katkeruus vain nostaa päätään.

Diagnoosi vuosien jälkeen ja Letrozol resepti kourassa

"L.a. ovarioissa tiiviimpi keskusta ja reunoilla erittäin runsaasti pieniä fol PCO-tyyppisesti. AFC väh. 30/30."

"Voidaan edetä Letrozol OI-hoitoon. Kumppanuusvanhemmuus esikoisen isän kanssa."

Oltiin sovittu esikoisen isän kanssa, että jos ei ala tässä kevään myötä tärppäämään, niin hakeudutaan kevään/kesän vaihteessa sitten selvittelemään asiaa yksityiselle. Selkeästi kun jotain kiertohäiriöitä ja hormonihäikkää kropassani on. Nyt kun taas tässä kierrossa näytti siltä, että ovulaatiota ei tapahtunut, niin varasin ajan gynelle, joka voisi selvitellä kiertohäiriöitä ja samalla voisi toivottavasti hoitaa ovuloimattomuuttani. Ja oli kyllä nappivalinta tuo kyseinen gyne! 

Olen jo vuosia sitten epäillyt sairastavani PCOS:ää (polycystic ovarian syndrome) ja tätä joskus gyneiltä kysellytkin, että voisiko minulla olla PCOS. Kiertoni on aina olleet epäsäännöllisiä, on ollut outoja tiputteluvuotoja, kärsin aknesta ja migreenistä, painoni nousee herkästi ja sen pudottaminen/normaalina pitäminen vaatii töitä. Tuo PCOS ajatus on aina tullut torjutuksi lääkärien puolelta. Nyt olen reilu puolen vuoden sisään ravannut useamman kerran gyneillä näiden kiertohäiriöiden vuoksi ja vasta nyt sitten tämän viikkoisen lääkärikäynnin gyne osasi todeta heti ultrasta, että munasarjat ovat selkeästi PCO-tyyppiset. Tämä yhdistettynä kaikkiin oireisiin, niin diagnoosi oli aika selvä. Diagnoosi ei tullut siis minulle yllätyksenä tai järkytyksenä vaan enemmänkin helpotuksena. Vihdoinkin sain selityksen oireilleni ja kiertohäiriöilleni on selkeä syy, jota voidaan vielä onneksi hoitaa ja lähdinkin vastaanotolta Letrozol resepti kourassa.

Sain nyt hyvän ja selkeän hoitosuunnitelman. Ultrassa ei siis näkynyt mitään ovulaatioon viittaavaa ja limakalvo ei ollut kierron vaiheeseen sopiva, joten sain ohjeeksi syödä taas 10vrk Terolut kuurin uuden kierron käynnistämiseksi. Seuraavassa kierrossa käyn kp3 aamusta labroissa (otetaan AMH, testo-arvoja, FSH, LH, Ferritiini). Syön Letrozolia kiertopäivät 3-7 ja kontrolliultraan sitten kp12. Nyt kun vihdoin on toivoa onnistumiseen, niin en millään malttaisi odottaa ensi kiertoa. Toivottavasti Letrozolit toimisivat ja saataisiin tämä kroppa ovuloimaan.

Hormonien luonnollisesti tasapainottamiseksi olen tehnyt varmaan melkeinpä kaiken, mitä voi itse tehdä kohtuullisella rahasummalla. On tullut kokeiltua perus d-vitamiinien ja mama-vitamiinien lisäksi macaa, vehnänalkioöljyä, gelee royaleita, sinkkiä, greippimehuja. Olen syönyt tasapainoisesti ja monipuolisesti verensokeritasapainoni mahdollisimman tasaisena pitäen. Olen syönyt hormoneja luonnollisesti tukevia ruoka-aineita. Olen vähentänyt koko ajan enemmän ja enemmän nopeita hiilareita ja sokereita ruokavaliosta. Olen vähentänyt kofeiinin saantia ja en ole juonut alkoholia lainkaan kuukausiin. Olen liikkunut säännöllisesti, meditoinut, panostanut hyvään yöuneen ja tasaiseen päivärytmiin. Paino minulla on BMI mukaan paria kiloa vaille normaalipainossa, mutta ei se ole vielä suuremmin tippunut mihinkään taaskaan tästä kaikesta huolimatta. Täytyykin nyt ruokavalion terveellisyyden lisäksi alkaa kiinnittämään vielä enemmän huomiota kalorien saantiin, josko saisi joitakin kiloja tiputeltua ja tällä olisi positiivinen vaikutus tuohon pcos:äänkin. Kaiken kaikkiaan elän tällä hetkellä kaikista tasapainoisimmin ja terveellisimmin ikinä mutta kiertoni on kaikista eniten sekaisin tällä hetkellä. Ihanan ristiriitaista :D Eikä kovin motivoivaa, mutta onneksi kropassa vointi on todella hyvä ja virkeä tällä hetkellä ja se motivoi ylläpitämään terveellisiä elämäntapoja. Ja toki se, että haluan elää mahdollisimman terveenä mahdollisimman pitkään ja pcos lisää sairastumisen riskiä esimerkiksi tyypin 2-diabetekseen ja verenpainetautiin.

Toiveikkaammissa fiiliksissä siis seuraavaa kiertoa kohden. Jännityksellä odotan, miten Letrozolit omalla kohdallani toimii ja palailen päivittelemään asiaa sitten tänne.