sunnuntai 15. heinäkuuta 2018

Lääkkeellinen tyhjennys

Istun naistentautien-/äitiyspolilla. Paikalla on naisia kauniiden raskausvatsojen kanssa. Kauempana itkee vastasyntynyt vauva. Lapsivuodeosastolle on menossa vierailija kukkakimpun kanssa. Sitten on minä ja mieheni. Minä, ilman kaunista raskausvatsaa. Me, ilman vastasyntynyttä vauvaa. Me, menossa kuulemaan uudelleen huonoja uutisia ja saamaan lääkkeet tyhjentämään kohtuni.

Pääsin siis sairaalan naistentautienpolille käynnille pari päivää yksityisen lääkärikäynnin jälkeen, jossa oli todettu keskeytynyt keskenmeno. Gynekologi ultrasi vielä uudelleen varmistaakseen keskenmenon ja sikiön koon. Tilanne oli ultrassa sama, kuin yksityisellä. Viikot olivat siis 8+6. Gynekologi selitti mitä ultrassa näkyy, mitään rakenteellisia tai sikiöön liittyviä ongelmia raskauden suhteen ei ollut näkyvillä. Gynekologi ja kätilöt olivat onneksi mukavia ja ymmärtäväisiä ja jaksoivat vastata kaikkiin kysymyksiimme. Todennäköisin syy keskenmenolle on kuulemma tutkimusten mukaan kromosomihäiriö, jonka takia sikiö ei pysty kehittymään pidemmälle. Varmuudella juuri tämän keskenmenon syytä ei pystytä sanomaan. Tämän hyväksyminen oli alkuun hankalaa, päässä oli paljon kysymyksiä, miksi tämä sattui juuri meille ja halusin tietää tarkan syyn, mistä keskenmeno johtuu. Mietin läpi kaikkia tekemisiäni ja syömisiäni raskausaikana, koin itse tehneeni jotain väärin. Onneksi gynet sai vakuuteltua, etten ole itse toiminnallani voinut mitenkään keskenmenoa aiheuttaa. Jouduin myös migreenini takia syömään raskausaikana muitakin lääkkeitä, kuin Panadolia, lääkäri nuo lääkkeet oli määrännyt ja olin varmistanut myös farmaseutilta ja teratologisen tietopalvelun sivuilta lääkkeiden sopivuuden. SIlti jotenkin tuolloin mietin, että mitä jos näillä lääkkeillä olikin jotain vaikutusta keskenmenoon. Gynekologikin kuitenkin vakuutti, että kyseiset lääkkeet olivat turvallisia syödä, eivätkä voineet aiheuttaa keskenmenoa.

Ultraus tehtiin vastaanotolla, jossa oli paikalla gynekologi ja kätilö. Tämän jälkeen siirryimme toisen kätilön luokse, joka kävi läpi tyhjennyksen toteutus puolen. Sain Cytoteciä 4 tablettia asetettavaksi emättimeen kotona aamupäivän aikana. Kotona minulla oli Buranaa + Panacodia kipulääkkeeksi. Ehdin aloittaa tyhjennyksen onneksi saman päivän aikana, mieheni oli koko ajan kotona seuranani.

Aloitin tyhjennyksen kotona ohjeen mukaan, noin kello 11 aikoihin. Ensin ei tuntunut tapahtuvan mitään ja pelkäsin tulevia kipuja. Neljän tunnin päästä Cytotecien asettamisesta alkoivat aaltoilevat kiput. Pärjäsin kipulääkkeillä, piikkimatolla sekä lämmitetyllä kaurapussilla. Välillä kivut yltyivät kovaksi ja joutui keskittymään hengittelemään, mutta loppujen lopuksi pärjäsin kipujen kanssa hyvin. Ihmettelin, kun vuotoa ei alkanut kuulumaan. Luin netistä kokemuksia, että joillakin vuoto ja kivut ovat alkaneet pian Cytotecien jälkeen. Vasta vajaa yhdeksän tuntia Cytoteceista vuoto alkoi ja runsastui todella nopeasti. Hyytymiä ja vuotoa tuli paljon, jouduin ravaamaan ja istuskelemaan vessassa vuodon vuoksi. Jossain vaiheessa Cytotecit tulivat melkein kokonaisina pois. Kukaan ei ollut sairaalassa sanonut, että niin voi käydä, eikä kirjallisissakaan ohjeissa asiasta mainittu. Pakko oli soitella annettuun numeroon, että menikö koko homma nyt pieleen. Sanoivat, että näinkin voi käydä, että eivät sula kokonaan vaan tulevat pois. Alkaneet supistukset ja vuoto kuitenkin kertoivat, että lääkkeet olivat jo tehneet tehtävänsä. Neljä tuntia vuodon alkamisesta tuli isompi hyytymä vessassa ja tämän jälkeen vuoto niukentui ja kivut lakkasivat. Olin väsynyt ja nukahdin tämän jälkeen sohvalle. Yön aikana vuoto loppui melkein kokonaan ja seuraavana päivänä pärjäsin jo pikkuhousunsuojalla.

Ihmettelin, oliko kaikki muka ohi neljän tunnin vuodolla. Soitin kaksi kertaa tämän vuoksi naistentautienpolillekin, sillä vuoto jatkui hyvin niukkana ruskeana ajoittaisena vuotona. Itselleni jäi tunne, ettei kaikki millään voinut tulla pois. Polilta vakuuteltiin, että vuoto kuulostaa oikeanlaiselta ja kyllä kaikki melko varmasti on poistunut. Sanoivat, että tulee tulehdusoireita, jos kohtuun on jäänyt jotain. Tulehdusoireiksi luettelivat kivun, kuumeen ja pahanhajuisen vuodon. Toinen näistä puheluuni vastanneista sanoi myös, että täytyy ottaa yhteyttä, jos vuoto alkaa uudelleen.

No, kaikki ei ollutkaan ohitse tuolla neljän tunnin vuodolla vaikka kolme viikkoa siltä näyttikin. Edelleen tilanne on epäselvä. Huomenna taas soitan naistentautienpolille ja toivon vihdoinkin pääseväni ultraan. Tämä keskenmeno on tarpeeksi rankka henkisestikin, niin on todella raskasta vielä fyysisestikin näin kauan, kuukausi lääkkeellisen tyhjennyksen jälkeen, kärsiä keskenmenosta. Tuntuu, että asian henkinen käsittelykin on tässä jäänyt kesken.

Kirjoittelen taas lisää, kun toivottavasti saan itsekin selvyyttä tilanteeseen.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti